İSLAMIN İNANC ÄSASLARI





Din nädir?

Lüğätdä din adät, hökm, cäza vä taat kimi mänalara gälir.

İslam alimläri dini belä tärif etmişdir:

"Din ağıllı olanları öz müstäqil iradäläri ilä än yaxşıya, än doğruya vä än gözälä aparan ilahi bir qanundur."

Bu tärifdän aşağıdakı xüsusiyyätläri başa düşmäk olar:

1. Dinin yaradıcısı Allahdır. İnsanların din yaratmaq sälahiyyäti yoxdur.

2. Din ağlı olanlara xitab edir. Ağlı olmayanlar dinin hökmläri ilä mükälläf deyildir.

3. Dinlä älaqädar hökmläri Allah-Taala vähy yolu ilä Peyğämbärlärä bildirir. Peyğämbärlär dä o hökmläri, yäni Allahın ämr vä qadağan etdiklärini insanlara çatdırır.

4. Dinin mäqsädi insanları dünyada da, axirätdä dä xoşbäxt etmäkdir. Din insanın niyä yaradıldığını vä hansı väzifäläri olduğunu bildirir.

5. İnsanların än doğru vä än yaxşıya çata bilmäsi üçün, dini heç bir mäcburiyyät olmadan öz azad irädäläri ilä qäbul etmäläri lazımdır. Çünki dindä mäcburiyyät olmaz. Qurani-Kärimdä belä buyurulmuşdur:

"Dindä mäcburiyyät (zorakılıq) yoxdur."1



Dinin ähämiyyäti

İnsan vä cämiyyät dinä möhtacdır. Çünki dinin mäqsädi insanı xoşbäxtliyä çatdırmaqdan ibarätdir. Dinin ämr vä tövsiyäläri insanın insan kimi yaşaması, ailäsinä, cämiyyätinä, millätinä vä hätta bütün bäşäriyyätä faydalı olması mäqsädini güdür.

Din cämiyyätläri ucaldan, onların inkişaf etmäsini tämin edän äsasları ehtiva edän bir qurumdur.

Din eyni zamanda äxlaqi bir qurum kimi insanlara yol göstärir.

Dini hisslärin zäiflämäsi äxlaqi vä hüquqi cinayätkarlıqların çoxalmasına säbäb olur.

Bir sözlä, hansı cähätdän baxılırsa baxılsın, din insan üçün bir ehtiyacdır. İnancsızlıq isä böyük bir fälakätdir. Allah göstärmäsin, inancı olmayan bir insan maddi dünyanın çätinlikläri qarşısında ruh düşkünlüyünä düşä bilär. Belä bir insan äbädi häyata, axirät dünyasına inanmadığı üçün, onun bütün mäqsädi dünyanın müväqqäti (fani) häzzlärini almaq olur. O, bunları äldä etmäk üçün heç bir ölçü tanımır, bir gün dünyanın bu müväqqäti häzzlärindän mährum qalacağını vä yox olub gedäcäyini fikirläşdikcä narahat olur vä rahatlığı pozulur.

Bir insan üçün än böyük fälakät budur. Halbuki din ölümdän sonra daha xoşbäxt vä äbädi bir häyatdan xäbär verir vä ona çatmağın yollarını göstäräräk insana hüzur vä etimad verir.



Dinlärin täsnif olunması

Yuxarıda da ifadä edildiyi kimi, dinin yaradıcısı Allahdır. Allah täräfindän peyğämbärä vähy edilän vä o peyğämbär täräfindän dä insanlara elan edilän din – vähy edildiyi şäklini mühafizä etmäk şärtiylä – "Haqq dindir".

Allah täräfindän göndärilmiş, ancaq äsl şäklini qoruyub saxlaya bilmämiş olanlara isä "Muharref din" deyilir. Xristianlıq vä Yähudilik belä dinlärdändir. Bunlar Allah täräfindän göndärilmälärinä baxmayaraq, äsl şäkilläri pozulmuş olan dinlärdir.

Muasir dövrdä yer üzündäki haqq din xüsusiyyäti olan yeganä din İslam dinidir. Bu din Allah täräfindän axırıncı Peyğämbär olan Häzräti Mähämmädä göndärilmiş, onun täräfindän insanlara täbliğ edilmiş vä äsl şäkli däyişmämiş olan bir dindir.

İslam dini ilk insan vä ilk Peyğämbär olan Adäm Äleyhüssälamın täbliğ etdiyi "Tövhid dini" ilä birlikdä digär ilahi vähyä äsaslanan dinlärin bir davamı, onların axırıncısı vä än mükämmälidir. Qurani-Kärimdä olan inanc äsasları necä isä, ilk Peyğämbärin täbliğ etdiyi inanc äsasları da elä idi. Qurani-Kärimdän ävväl göndärilän Kitablarda da, öz äsl şäkilläri däyişdirilmämişdän ävväl, bu äsaslar olmuşdur.



İslam dininin xüsusiyyätläri

İslam dininin başlıca xüsusiyyätläri aşağıdakılardan ibarätdir:



İslam dini axırıncı dindir:

Häzräti Mähämmäd axırıncı Peyğämbär olduğu kimi, onun gätirdiyi İslamiyyät dä Allahın göndärdiyi sonuncu dindir. Adäm Äleyhüssälamla başlayan vä Allahın täkliyinä äsaslanan "Tövhid dini" inkişaf edäräk İslamiyyätlä öz zirväsinä çatmışdır. Artıq bundan sonra heç bir yeni din göndärilmäyäcäkdir.

Här şeyin axırıncısı ävvälkilärinä görä daha kamil vä nöqsansız olur. İslam dini dä özündän ävväl göndärilmiş dinlärä näzärän daha mükämmäldir.

Buna görä dä Allah son din olan İslamın hökmläri ilä älaqädar olaraq bütün insanların mükälläfiyyät daşıdığını vä ancaq bu dini qäbul etmälärindän razı qalacağını bildirmişdir. Qurani-Kärimdä belä buyurulmuşdur:

"Allahın yanında mäqbul olan din, älbättä, İslamdır."2

"Kim İslamdan başqa bir dinin ardınca gedärsä, o din heç vaxt ondan qäbul olunmaz vä o şäxs axirätdä zärär çäkänlärdän olar!"3

"Bu gün dininizi tamamlayıb mükämmäl etdim, sizä olan nemätimi başa çatdırdım vä bir din kimi sizin üçün İslamı bäyänib seçdim."4



İslam ümumbäşäri bir dindir:

İslam dini axırıncı din olduğu kimi, bütün bäşäriyyätin dä dinidir. Çünki Häzräti Mähämmäd bir qäbilä vä ya millätä deyil, bütün insanlara göndärilmiş bir peyğämbärdir.

Necä ki, Qurani-Kärimdä dä belä buyurulmuşdur:

"Ya Mähämmäd! De ki: "Ey insanlar! Män Allahın sizin hamınıza göndärilmiş Peyğämbäriyäm."5

"Ya Mähämmäd! Biz säni (täkcä öz qövmünä deyil) bütün insanlara (möminlärä) müjdä verän, kafirläri isä cähännäm äzabı ilä qorxudan bir Peyğämbär kimi göndärdik. Lakin insanların äksäriyyäti bunu bilmäz!"6

İslam dininin hökmläri qiyamätä qädär qüvvädädir. İslam dini son din olduğu üçün onun hökmlärini qüvvädän salan heç bir başqa din gälmäyäcäkdir.



İslam dininin äsasları

İslam dininin däyişmäyän äsasları vardır. Bunlar etiqad, ämäl vä äxlaqla älaqädar hökmlär olmaq üzrä üç yerä bölünür.



a) Etiqadla älaqädar olan äsaslar

Etiqad här hansı bir şeyä könüldän inanmaq vä bağlanmaq demäkdir. Qälbdäki etiqada "äqidä" deyilir. Bunun cäm halı isä äräb dilindä "Akait"dir.



b) Ämällä älaqädar olan äsaslar

İslamın ämällä älaqädar olan äsasları onun ämr vä qadağanlarıdır. Bunları yerinä yetirmäkdän vä yaxud da yerinä yetirmämäkdän mäsuliyyät daşıyırıq.

Bunlardan qulla Allah arasındakı münasibätlärlä älaqädar olanlar ibadätlärdir.

Ämällä älaqädar olan äsaslardan bir qismi dä insanın özüylä başqaları arasındakı münasibätläri tänzim edän hökmlärdir. Bu hökmlärin äsasını isä ädalät täşkil edir.



c) Äxlaqla älaqädar olan äsaslar

Äxlaqi hökmlär, äxlaqın gözälläşmäsi, qälbin bütün pis hisslärdän vä fikirlärdän tämizlänmäsi vä ruhun ucalması mäqsädi daşıyan müddäalardır.



Dini hökmlärin mänbäläri

Yuxarıda qısa bir şäkildä izah edilän dini hökmlär kitab, sünnät, icma vä qiyas olmaq üzrä dörd dälilä äsaslanır. Bütün hökmlär bu dörd mänbädän alınmışdır.



Kitab

Kitab Qurani-Kärimdir.

Quran Allah täräfindän Cäbrayıl Äleyhüssälam vasitäsilä äräb dilindä Peyğämbärimizä göndärilän vä bizä qädär rävayät yolu ilä çatdırılan yazılı bir kälamdır.

Quran islami hökmlärin birinci mänbäyidir.

Qurani-Kärim dinin bütün äsaslarını ehtiva edir. Onda digär sämavi kitabların qısa mäzmununa da yer verilmişdir.



Sünnät

Sünnät Peyğämbärimizin Quranın xaricindäki söylädiyi sözläri vä häräkätläri demäkdir.

Sünnät üç yerä bölünür: kavli (sözlä), feli (häräkätlä), täqriri (uyğun görmäklä).

Kavli sünnät Peyğämbärimizin danışdığı sözlär demäkdir. "Här yaxşı iş bir sädäqädir"7 sözü bunlardan biridir.

Feli sünnät Peyğämbärimizin işi vä häräkätläri demäkdir. "Näbi Sällallahu äleyhi vä sälläm, namaz üçün täkbir aldığı zaman, ällärini qulaqlarının säviyyäsinä qädär qaldırardı,”8 hädisini buna misal göstärä bilärik.

Täqriri sünnät Peyğämbärimizin başqalarının elädikläri işläri gördüyü vä yaxud danışdıqları sözläri eşitdiyi vaxt säsini çıxarmayıb onları münasib görmäsidir. Änäs b. Malikin aşağıdakı rävayäti buna misal göstärilä bilär:

"Biz günäş batdıqdan sonra axşam namazından ävväl, iki rükät nafilä (artıqdan) namaz qılardıq. Peyğämbärimiz bizi görärdi. Bunu nä ämr edär, nä dä qadağan edärdi."9

Sünnät İslami hökmlärin ikinci mänbäyidir.

Sünnätin iki ähämiyyätli funksiyası vardır. Birincisi Qurani-Kärimi izah etmäk, ikincisi isä Qurana onda mövcud olmayan här hansı bir hökmü gätirmäkdir.

Sünnätin İslami hökmlärin ikinci qaynağı olduğu mövzusunda bir hämräylik vardır. Dörd böyük räşid xälifädän dövrümüzä qädär heç bir müctähidin bu mövzuda färqli bir fikri olmamışdır.

Peyğämbärimizi görmäk kimi bir xoşbäxtliyä nail olan äshabi-kiramdan (Peyğämbärimizi görän vä söhbätlärini dinläyänlär) dövrümüzä qädär bütün İslam alimläri sünnätä sadiq olmuşdur. Çünki sünnätä riayät etmäyi Qurani-Kärim ämr edir. Qurani-Kärimdä belä buyurulur:

"Peyğämbärä itaät edän şäxs, Allaha itaät etmiş olur."10

"Peyğämbär sizä nä verirsä, onu götürün; näyi qadağan edirsä, ondan äl çäkin."11

Sünnäti diqqätä almadan Qurani-Kärimi tamamilä başa düşmäk mümkün deyildir. Çünki dinin bütün hökmläri Qurani-Kärimdä yoxdur. Bir çox hökmün täfärrüatı vä necä tätbiq ediläcäyini dä Quran izah etmir.

Mäsälän, namazın färz olduğunu Qurani-Kärim bildirir, lakin namazın necä qılınacağını vä neçä rükät olduğunu bildirmir. Bu detallar sünnätdän, Peyğämbärimizin tätbiqindän öyränilä bilär.



İcma (birlik, hämräylik)

İcmanın lüğätdäki mänası bir işi görmäyi qärara almaq, bir mövzuda hämräy olmaq demäkdir.

Dindäki mänası isä, müctähid alimlärin Peyğämbärimizin väfatından sonra här hansı bir dövrdä dini bir hökm üzärindä razılığa gälmäläridir.



Qiyas (müqayisä edäräk hökm vermä)

Qiyas Kitab, Sünnät vä ya İcmada hökmü olmayan här hansı bir mäsälä ilä älaqädar olaraq ortaya çıxar. Yäni o, aralarındakı mäqsäd birliyi säbäbi ilä, sözü gedän mänbälärdän birindäki mövzu haqqında hökm vermäk demäkdir. Burada da mähz dinlä älaqädar olan hökmlär vä bu hökmlärin mänbäläri söhbätin mövzusudur.

Biz bu kitbçada etiqadla älaqädar hökmlärdän danışacağıq.

1 Äl-Bäqärä suräsi, 2/256.

2 Ali-İmran, 3/19.

3 Ali-İmran, 3/85.

4 Äl-Maidä, 5/3.

5 Äl-Araf, 7/158.

6 Säba, 34/28.

7 Buxari, Ädäb, 33; Müslüm Zäkat, 16.

8 Müslüm, Salat, 9.

9 Müslüm, Salat, 66.

10 Än-Nisa, 4/79.

11 Äl-Haşr, 59/7.

Beğeniler: 0
Favoriler: 0
İzlenmeler: 1397
favori
like
share