Mövzular:



Äräblärin väziyyäti,

Mäkkä vä Kä´bä,

Kä´bädäki väzifälär,

Zämzäm quyusunun tämizlänmäsi,

Äbrähänin Kä´bäyä hücumu.



a) Äräblärin väziyyäti:

İslamiyyätdän ävväl Äräbistan yarımadası qaranlıq bir cähalät dövrü yaşamışdır. Äräblär bir-biri ilä dava edän, boğuşan qäbilälärdän ibarät olmuşdur. Haqq dini unudub, müxtälif adlarla andıqları bütlärä tapınmağa (inanmağa) başlamışdılar. Qaranlıq bir cähalät hökm sürürdü. İnsan haqlarına riayät olunmurdu. Kölälär, äsirlär acınacaqlı bir halda idi. Qadınlar da bir çox haqlardan mährum idi. Qız uşaqlarını diri-diri torpağa basdırmaq adäti yaranmışdı. Digär ölkälärdä yaşayan insanların halı da Äräbistandakılardan çox da färqli deyildi. Bir sözlä, dünya çox qaranlıq vä qarışıq bir väziyyätdä idi. İnsanlığı bu hallardan qurtarmaq üçün, bir Peyğämbärin gälmäsi gözlänilirdi. Yähudilärin vä xristianların kitabları belä bir Peyğämbärin gäläcäyindän xäbär vermişdi. Mähz Mäkkädä anadan olan Axırzaman Peyğämbäri Mähämmäd Äleyhüssälam hämin gözlä-nilän son Peyğämbärdir.



b) Mäkkä vä Kä´bä:

Ta qädim zamanlardan Äräbistan yarımadasının än ähämiyyätli vä müqäddäs şähäri Mäkkä olmuşdur. Mäkkä Qırmızı dänizdän 80 km. qädär mäsafädä yarımadanın içärisindä yerläşir. Dağların vä yolların käsişdiyi bir yerdädir. Kä´bäni bu günkü olduğu yerdä Hz. İbrahimlä oğlu İsmayıl tikmişdilär. Kä´bä ibadät evi kimi işlädilirdi. Ancaq äräblär sonralar oraya tapdıqları bütläri doldurdular. Ätrafdan gälän ziyarätçilär bunlara qurban verirdilär. Mäkkä eyni zamanda yavaş-yavaş bir ticarät märkäzi dä oldu. Kä´bäyä ziyarät üçün gälänlär ticarät dä edirdilär. Mäkkädän Yä´mänä vä Suriyaya ticarät karvanları gedib gälirdi.



c) Kä´bädäki väzifälär:

Kä´bä äräblärä görä müqäddäs hesab edildiyindän, oradakı väzifälär dä ähämiyyätli sayılırdı. Kä´bäyä baxma väzifäsi Hz. İsmayılın sülaläsinä aid idi. Hämin väzifälär bunlardır:

1- Hicabät: yä´ni Kä´bänin açarlarını älindä saxlamaq.

2- Sikayä: Zämzäm quyusuna baxmaq vä Kä´bäyä ziyarätä gälän hacıların suyunu hazırlamaq.

3- Rifadä: gälän hacıları qarşılayıb qulluğunda durmaq, onların qayğısına qalmaq.

4- Nedve: yığıncaqlara başçılıq etmäk. Kilabın oğlu Kisay Darun-Nedve adlı bir därnäk qurdu. Qureyşlilär hämin därnäkdä toplaşar, ähämiyyätli işläri burada görüşüb müzakirä edär, barış vä savaş mäsälälärini burada häll edärdilär. Hätta nikah burada bağlanır, nişan burada olurdu. Uzaq yola çıxacaq ticarät karvanları buradan häräkät edärdi. O zamanın adätinä görä, häddi-büluğa çatmış bir qıza burada köynäk geydirmä märasimi keçirilir, köhnä köynäyi äynindän çıxarılmadan cırılır, yenisi geyindirilirdi.

5- Liva: bayraqdarlıq väzifäsi, döyüş zamanlarında bayrağı daşıyanlar müäyyänläşdirilirdi.

6- Kıyade: komandanlıq demäkdir.

Bu göstärilän väzifälärin hamısı ayrı-ayrılıqda bir şäräfli iş sayılırdı vä Hz. Mähämmädin soyundan olanlara aid idi.



d) Zämzäm quyusunun tämizlänmäsi:

Hacılara su vermäk vä qarşılayıb qulluq etmäk işlärinä Müttälib baxırdı. Onun ölümündän sonra bu iş Abdulmüttälibä qaldı. Su vermä işi çätin idi. Çünki Zämzäm quyusu dolduğundan su götürmäk olmurdu. Mäkkänin ätrafındakı quyulardan su gätirmäk lazım gälirdi. Ona görä Abdulmüttälibin Zämzäm quyusunun gözünü tapıb tämizlämäsi lazım idi. Çünki vaxtilä Mäkkäyä düşmän hücum edän zaman, Cürhüm qäbiläsindän olan ziyankarlar giymätli äşyaları Zämzäm quyusuna atmış, üstünä dä torpaq doldurub yerini itirmişdilär. Neçä illär boyu beläcä qalmışdı. Abdulmüttälib oğlu Harislä quyunu tämizlädi. Quyunun içindän qılınclar, zirehlär, altdan geyilän geyim surätläri çıxdı. Quyu tämizlänän kimi, bol-bol su qaynamağa başladı. Abdulmüttälibin bu xidmäti çox mäqbul qäbul edildi.

Abdulmüttälibin 13 oğlu var idi. Onlardan beşi tarixdä mäşhurdur: Äbu Talib, Abdullah, Hämzä, Abbas vä Äbu Lähäb.



e) Äbrähänin Kä´bäyä hücumu:

Kä´bänin Äräblär arasında ähämiyyätli bir yeri var idi. Dinä görä müqäddäs sayılmasından başqa, yerläşdiyi Mäkkä häm dä Äräbistanın ticarät märkäzi olmuşdu. Här täräfdän insanlar axın-axın bura gälir, burada bazar (yarmarkalar) qurulurdu. Xalqı bura çäkän Kä´bäi Müäzzämä idi. Yä´mändä hakim olan Häbäş valisi Äbrähä Sänada bir müqäddäs yer düzäldäräk äräbläri oraya çäkmäk istädisä dä, müväffäq olmadı. Nähayät, Kä´bäni aradan qaldırmaq qärarına gäldi. Häbäşlärdän topladığı bir ordu ilä Mäkkäyä yollandı. Ordunun önündä böyük bir fil dä var idi. Döyüşdä fildän istifadä etmäk adäti qädimdir. Äbrähänin Kä´bäni almağa gälmäk xäbärini äräblär eşitdilär. Här yerdän Äbrähäyä qarşı vuruşmaq istäyän könüllülär ortaya çıxdı. Ancaq düşmänin qarşısında dayana bilmädilär. Bu qeyri-mütäşäkkil qruplar Äbrähänin ordusuna äsir düşdülär. Äbrähä Mäkkäyä yaxınlaşdığı zaman, süvarilärdän birini käşfiyyat üçün iräli göndärdi. Onlar Qureyşlilärin mallarından ällärinä nä keçdisä soyub-talayıb Äbrähäyä gätirdilär. Qarät edilän malların arasında Abdulmüttälibin 100 däväsi dä var idi.

Mäkkälilärdän ibarät olan bir hey´ät Äbrähäyä xahişä getdi. Başda Abdulmüttälib idi. Äbrähä nä üçün gäldiklärini soruşdu. Abdulmüttälib qarät edilän malların geriyä qaytarılmasını istä-diklärini söylädi. Buna cavab olaraq Äbrähä:

Män zänn etdim ki, Kä´bäni zäbt etmämäyim üçün xahişä gäldiniz. Siz isä dävälärinizin därdindäsiniz!..

Abdulmüttälib Äbrähäyä belä bir cavab vermişdi:

Män dävälärin sahibiyäm vä onları istäyiräm. Kä´bänin isä sahibi var. Onu O qoruyur.

Äbrähä malları geri qaytardı. Sonra ordusuna hücum ämrini verdi vä nähäng fili ordunun önünä saldı. Bu zaman göz-länilmäz bir hadisä baş verdi. Havanı Ebabil (qaranquş) quşları qapadı. Ağızlarında vä ayaqlarında daşıdıqları xırda daşları äsgärlärin üzärinä atırdılar. Daşların däydiyi yerlär yara tökürdü. Äsgärlär peşman olub dağıldılar. Äbrähä canını zorla qurtararaq, Yä´mänä döndü vä orada öldü. Qurani-Kärim Fil suräsindä bu hadisäni anladır.

Beğeniler: 0
Favoriler: 0
İzlenmeler: 407
favori
like
share