Mövzular:



Mädinälilärdän ilk müsälman olanlar,

I. Akabe Biatı (and içmä),

II. Akabe Biatı (and içmä).



Hz. Peyğämbär Mäkkädä 13 il äräbläri İslama dä´vät etdi. Ancaq bütpärästlärin küfr vä inadları İslamiyyäti qäbul etmälärinä mane olurdu. Hz. Peyğämbärin Haqq dini yayması üçün, Cänabi-Haqq yeni bir mühit hazırladı. O da Mädinädir (äski adı Yäsribdir).

Hz. Peyğämbär Mädinäni tanıyırdı. Atasının mäzarı orada idi. Babası Abdulmüttälibin dayıları olan Näccar oğulları qohumları idi. Altı yaşında olarkän, anası ilä Mäkkäyä gedändä orada bir müddät qalmışdılar.

Mädinädä äräblär vä yähudilär yaşayırdı. Äräblär Evs vä Hazrec qäbiläläri olmaq üzrä iki böyük tayfaya ayrılmışdı. Bunlar bütpäräst idi. Aralarında dava äskik olmazdı. Yähudilärlä dä yola getmäzdilär. Yähudilär iqtisadi baxımdan hakim väziyyätdä idilär. Äräblärä bütpäräst olduqlarına görä häqarätlä baxır, özlärinin Allah dinindä olduqlarını söyläyirdilär. Madam ki, indi äräblärdän dä bir Peyğämbär gälmişdi, onda Mädinä äräbläri bu Haqq Peyğämbärä inanmağı özlärinä şäräf bilmäliydilär. Mädinä mähz beläcä İslamiyyäti qäbula hazırlaşırdı.



a) Mädinälilärdän ilk Müsälman olanlar:

Mädinälilärdän ilk Müsälman olan Samit oğlu Süveyddir. Bir şair idi. Häcc mövsümündä Mäkkäyä gäldiyi zaman Quranı din-lädi vä Müsälman oldu. Qureyşdän yardım istämäk üçün, Mäkkäyä gälän Hazreclilärdän Muaz oğlu İyasdan Quranı din-lädikdän sonra İslamiyyäti qäbul etdi. Bu arada Mädinädä Hazrec ilä Evs arasında bir dava başladı ki, tarixdä buna Buas savaşı deyilir. Bundan här iki täräf çox zärär gördü. Onun üçün iki täräf dä yorğun düşdüklärindän, onları başa salacaq vä birläş-diräcäk bir äl gözläyirdilär. Bu äl Mäkkädän uzanan İslam äli idi. Häcc mövsümündä Mäkkäyä getmiş olan Hazreclilärdän bir qrup Hz. Peyğämbär ilä görüşdü. Hz. Peyğämbär onları İslamiyyätä dä´vät elädi. Mädinälilär son zamanlar yähudilärdän Peyğämbärlärinin gäläcäyini hiss edirdilär. Ona görä elä gözlä-nilän Peyğämbär bu olacaq, dedilär vä Müsälman oldular.

Müsälman olanlar bunlardır:

Esad b. Zurare, Rafi b. Malik, Avf b. Haris, Kutbe b. Amir, Ukbe b. Amir, Haris b. Abdullah.

Bunlar Mädinäyä qayıtdıqdan sonra, xalq arasında İslamiyyät hiss edilmiş oldu.



b) I. Akabe Biatı:

O biri il Häcc zamanı Evs vä Hazrec qäbilälärindän Mäkkäyä gedänlär oldu. Aralarında ävväl Müsälman olmuş şäxslärdän beş näfär var idi. Räisläri Esad b. Zurare idi. Bunlardan 12 näfärlik bir qrup Mäkkä känarında Akabe deyilän yerdä Hz. Peyğämbärlä gizlicä görüşdülär vä Ona Biat (Müsälmanlığın qayda-qanunlarına ämäl edäcäklärinä and içmäk) etdilär. Buna birinci Akabe Biatı deyilir. Biatın äsasları bunlardır: Allaha ortaq qoşmamaq, oğurluq etmämäk, zinaya getmämäk, uşaqları öldürmämäk, yalan vä iftiradan çäkinmäk, Peyğämbärä qarşı çıxmamaq. Bu Biat İslamın äsaslarına uyğunlaşacaqlarına and içmäk demäk idi. Mädinälilär dini onlara öyrädäcäk bir mürşid istädilär. Hz. Peyğämbär dä Musabı göndärdi. Musab ilk Müsäl-man olanlardan idi. Çox gözäl, şıq, tämiz geyinirdi; mädäni bir şäxsiyyät idi. Här käsä xoş münasibät göstärirdi. Mädinädä Müsälmanlığı evlärä gedäräk öyrädirdi. Qäbilä räislärindän olan Üseyd b. Hudayr bir däfä Musaba rast gäldikdä:

Mäqsädiniz nädir? İnsanları atalarının yolundan çıxardırsınız, deyä söyländi. Musab ona çox näzakätlä:

Hälä bir az oturun, sözümü dinläyin, mäqsädimizi anlayarsınız, -dedi. Ona İslamiyyäti başa saldı, bir az Quran oxudu. Üseyd Qurani-Kärimi dinläyincä, onun tä´siri altına düşdü vä:

Bu nä gözäl şeydir, -dedi.

İslamiyyäti qäbul etdi. Gedärkän dä:

Sizin yanınıza bir näfäri göndäräcäyäm, o da Müsälman olursa, bu diyarda iman etmäyän kimsä qalmaz, -dedi. Vä Sad b. Muazı göndärdi. Sad hiddätlä gäldi. Musa onunla da çox yumşaq davranaraq:

Durun canım, belä hiddät ediläcäk nä var, bir oturun, sizinlä bir az danışmaq olmazmı? Ävväla dinläyin, sonra hökm verin. Bäyänärsiniz qäbul edärsiniz, bäyänmäzsiniz yenä siz bilirsiniz. Bir kimsäni zorlayan yoxdur, -dedi. Musab İslamiyyäti ona başa saldı vä bir az Quran oxudu. Sad elä oradaca Müsäl-manlığı qäbul elädi. Tayfasının yanına dönüncä:

Mäni necä qäbul edirsiniz, deyä soruşdu.

Onlar da:

Sän bizim böyüyümüzsän, -dedilär.

Elä isä siz dä, mänim kimi Allah vä Peyğämbärinä iman etmälisiniz. İman etmädikcä, heç birinizlä görüşmäyäcäyäm, -dedi. Onlar da Müsälmanlığı qäbul elädilär. Musabın gözäl vä şirin müraciäti sayäsindä Mädinädä Müsälmanlıq çox tez yayıldı.



c) II. Akabe Biatı:

Bisätin 13 cü ilindä Mädinädän Mäkkäyä ziyarätä gälänlär çox idi. Aralarında 75 Müsälman var idi. Bunlardan ikisi qadın idi. Hz. Peyğämbär onlarla görüşüb danışdı. Müsälmanların äl-älä verib anlaşmaları qärarlaşdırıldı. Akabe deyilän yerdä toplaşdılar. Hz. Peyğämbär ämisi Abbasla gäldi. Abbas sözä başladı:

Ey Hazreclilär! Mähämmäd Äleyhüssälamın aramızda mövqeyi yüksäkdir. Biz Onu düşmänlärindän qoruduq. Sizinlä bir anlaşmaq istäyir, Ona veräcäyiniz sözä ämäl etmäk, Ona müxalif olanlara qarşı durmaq xüsusunda gücünüz qüvvätli isä buna bir iradımız yoxdur. Ancaq Onu älä veräcäk, yanınıza gäldikdän sonra täkbaşına buraxacaqsınızsa, bunu indinän söyläyin, -dedi. Hämin sözä Mädinälilär bu cavabı verdilär:

- Sözünüzü dinlädik, ya Räsulallah! Siz buyurun. Öz adınıza, Allah adına istädiyiniz andı verin. Biz hazırıq, -dedilär. Bundan sonra and içdilär; Peyğämbärä biat etdilär. And içmä tamamlanan kimi, Hz. Mähämmäd aralarından 12 näfär tämsilçi seçmälärini xahiş elädi. Onlar da Hazrecdän 9, Evsdän 3 olmaq üzrä 12 näfär tämsilçi seçdilär. Hamısı da Hz. Peyğämbärä: dar vä geniş zamanlarda, bütün hallarda itaätä, sözün daima doğrusunu söylämäyä vä Allah yolunda här hansı bir şeydän qorxmamağa söz verdilär.

Akabe biatı ilä Müsälmanların önündä tamamilä yeni bir üfüq açıldı. Mädinä İslama qucaq açmış oldu. Müsälmanlar oraya gedib yerläşäcäk, dinlärini çäkinmädän yayacaqdılar.

Beğeniler: 0
Favoriler: 0
İzlenmeler: 480
favori
like
share