Mövzular:



Müsälmanların Mädinäyä hicräti,

Darun-Nedvenin qorxunc qärarı,

Hz. Peyğämbärin mağarada qalması,

Bütpärästlär Peyğämbärin arxasında; Sürakanın atı sürüşüncä,

Kubada İlk Xütbä.



a) Müsälmanların Mädinäyä hicräti:

Hz. Peyğämbär qohum-äqräbasına Mädinäyä hicrät edäcäklärini (köçäcäklärini) bildirdi.

Onlar da ikibir, üçbir Mädinäyä yola düşdülär. Qureyşlilärin diqqätini cälb etmämäk üçün, qrup halında hicrätdän çäkindilär. Mäkkälilär fürsät tapdıqca, Müsälmanların hicrätinä mane olmağa çalışırdılar. Anlaşma Zilhäccä ayında olmuşdu. Mähärräm vä Säfär aylarında Mäkkädäki Müsälmanların çoxu bir yol tapıb Mädinäyä köçdü. Hz. Osman, arxasınca da Hz. Ömär hicrät etdi. Ömär hicrät etdiyi zaman qılıncını qurşandı. Kä´bäni dolandı vä orada olan Qureyşlilärä:

Män dä Allah yolunda hicrät ediräm. Arvadını dul, uşaqlarını yetim qoymaq istäyän varsa, o vadidä qabağıma çıxsın, -dedi vä kimsädän çäkinmädän hicrät yolunu tutdu.

Mäkkädä hicrät etmäk imkanlarından märhum olan yoxsullarla Hz. Peyğämbärin özü vä bir dä Hz. Äbu Bäkir qalmışdı. Äbu Bäkir Hz. Peyğämbärä hicrät etmäk arzusunda olduğunu söylädi. O da:

Täläsmä, bir baxaq göräk, bälkä, Allah sänä bir yol yoldaşı da verär, -dedi.

Qureyşlilär Hz. Peyğämbärin niyyätini bilmirdilär. Müsäl-manlar Häbäşistana hicrät etdikläri zaman, o getmämişdi. Yoxsa yenä elämi häräkät edäcäkdi? Mäqsädi nä idi? Bunu bilmädiklärinä görä, tälaşları daha da artdı. Hälä Müsälmanların Mädinädä çoxalmaları onları qayğılandırmağa başlamışdı.



b) Darun-Nedvenin qorxunc qärarı:

Mäkkälilär İslam Cäräyanını kökündän käsmäyä qärar verdilär. İslam Peyğämbäri hälä Mäkkädä ällärindä idi. Elä isä Onu aradan qaldırmaq bu işi häll edärdi. Bu xain fikirlärlä Darun-Nedvedä toplandılar. Bir qismi "Onu zäncirläyib zindana ataq" -dedi. Äräblär bu cür işläri etmişdilär. Mäsälän, Züheyr vä Nabiqa kimi şairlärin başına belä bir iş gälmişdi. Yeni fikirlärin qarşısını almaq üçün, äräblär hämin vasitäyä äl atırdılar. Bäziläri "uzaq bir yerä sürgün edäk" -dedilär. Nähayät, än cinfikirliläri sayılan Äbu Cähil bir täklif iräli sürdü: "Onun vücudunu ortadan qaldıraq" -dedi. Ancaq bu xain ämäli kim icra edäcäkdi? Äräblärdä qan davası adäti var idi. Abdi Mänaf oğulları Onun qan davasından vaz keçmäzdilär. Nähayät, här qäbilädän täşkil olunacaq bir qrupun älini qana bulaması qärarı qäbul olundu. Qatillär här bir qäbilädän olarsa, Abdi Mänaf oğulları qan davasına qalxa bilmäz, deyä razı olardı. Onlar da qan bahasını ödäyärdilär. Bu qärarlarını häyata keçirtmäk üçün gecäylä Hz.Peyğämbärin evini mühasiräyä aldılar.

Hz. Peyğämbäri Cäbrayıl Äleyhüssälam xäbärdar etdi. İlahi Vähy gäläräk hicrät etmäsinä izin verildi. O, Hz. Äbu Bäkirin evinä gäläräk, hicrät edäcäklärini ona xäbär verdi. Därhal yola hazırlaşdılar.

Evi mühasiräyä alan bütpärästlär Hz. Peyğämbärin evindän bayıra çıxmasını gözlädilär. Çünki äräblärä görä här hansı bir adamı evinin içindä öldürmäk qorxaqlığın än iyränci sayılırdı. Evindän çıxan kimi öldüräcäkdilär. Hz. Peyğämbär bunu bildiyi üçün öz yatağında Hz. Älini yatızdıraraq, sabaha qädär bütpärästlärin başını qarışdırdı. Hz. Peyğämbär Mäkkänin än e´tibarlı adamı olduğundan, ona verilmiş bir çox ämanätlär var idi. Bunları sahiblärinä qaytarmaq üçün Hz. Äliyä verdi. Allahın qoruması sayäsindä qafil düşmänlärin arasından onlar görmädän çıxdı. Hz. Äbu Bäkirä daha ävvälcädän xäbär verdiyi üçün, onu götürüb hicrät yolunu tutdular. Gecänin qaranlığında Mäkkänin şimal täräfindä, saat yarımlıq bir mäsafädä olan Sevr Dağına getdilär vä orada bir mağarada gizländilär.



c) Hz. Peyğämbärin mağarada qalması:

Mağarada qaldıqları zaman, Äbu Bäkirin oğlu Abdullah onlara yemäk-içmäk gätirdi. Burada üç gün üç gecä qaldılar.

Bütpärästlär ällärindäki adamı qaçırdıqdan sonra, här täräfi axtarmağa başladılar. Kim Mähämmädi taparsa, ona 100 dävä vermäyi vä´d etdilär. Qureyşin äli zopalı, beli xäncärli gäncläri onu axtarmağa başladılar. Ancaq boşuna. Bir ara gizländikläri mağaraya qädär gäldilär. Ancaq Allah täräfindän içäri girmädän geri döndülär. Çünki mağaranın ağzındakı ağacda göyärçinlär yuva qurmuş, hörümçäklär tor hörmüşdü. Bayırdakı danışıqlar içäridän eşidilirdi. Hz. Äbu Bäkir qorxuya düşdü. Hz. Peyğäm-bär Ona:

Qorxma, Allah bizimlädir. O, bizi qoruyar, -dedi.

Bütpärästlär mağaraya girmädän geri döndülär.

Bütpärästlärin ätrafı axtarmaq işi bitdikdän sonra, Äbu Bäkirin oğlu Abdullah bir gecä iki dävä gätirdi. İki hicrät yoldaşı onlara minäräk Mädinäyä yola düşdülär.

Hz. Äbu Bäkirin qızı Fatma onlara yol yemäyi tädarük etmişdi. Bunları dävälärä asmaq üçün bir şey tapmadı. Bu zaman belindäki kämärini açdı. Onu iki yerä böldü; biriylä yeyäcäkläri däväyä asdı, digärini belinä bğladı. Buna görä ona "Zatün-Nitakayn = Çifte (iki) kämärli" deyilir. Hz. Peyğämbär Cännätdä bunun mükafatı olaraq, Ona cüt kämär veriläcäyini xäbär vermişdir.



d) Bütpärästlär Hz. Peyğämbärin arxasında; Sürakanın atı sürüşüncä:

Mäkkälilär Hz. Peyğämbäri tapana 100 dävä vä´d vermişdilär. Özünä güvänänlär onu axtarmağa başlamışdı. Süraka adlı bir pählivan da atlanaraq, Onu axtarırdı. Nähayät, izlärinä düşdü vä onlara yaxınlaşdı. Atını var gücüylä mähmizläyäräk, onların üzärinä sürdü. Ancaq atı sürüşäräk quma batdı. Bir neçä däfä bu häräkäti täkrarladısa da, gizli bir qüvvä atı geri çäkirdi. Süraka qorxdu, elädiyinä peşman oldu. Hz. Peyğäm-bärdän üzr istäyäräk geri döndü. Sonra Müsälman oldu. Bu hadisä mä´lum olanda Äbu Cähil Süraka ilä dava etmäk istämiş, o da:

Ägär atımın necä yuvarlandığını, quma necä batdığını görsäydin, sän dä därhal Mähämmädin Peyğämbärliyini täsdiq edärdin, cavabını verdi.

Hz. Mähämmädin hicrät yoluna çıxması xäbäri Mädinädä eşidildi. Mädinälilär hörmätli qonağı gözlämäyä başladılar. Här gün şähär känarına çıxıb, günortaya qädär gözläyirdilär. Bir gün qala üzärindä duran bir yähudi qızı uzaqdakı yolçuları gördü.

Gözlädiyiniz gälir, deyä xäbär verdi.

Mädinäyä bir saatlıq mäsafädä Kuba deyilän bir yer var idi. Mädinänin başçıları burada yerläşmişdilär. Hz. Peyğämbär buraya gälincä, hämin ailälär Onu täkbirlärlä qarşıladılar. Yayın istisindä qızğın çöldä bir häftä sürän yolçuluqdan sonra yorulmuşdular. Burada istirahät etmäk istädilär. Qohumlardan bä´ziläri onsuz da burada qalmışdılar. Hz. Peyğämbärdän üç gün sonra, Hz. Äli dä Mäkkädän ayrılmışdı. Bu igid oğlan täkbaşına çölläri keçäräk burada Hz. Peyğämbärä yetişdi.

Peyğämbärimiz Kubada bir mäscid inşa etdirdi. Qurani-Kärim İslamda ilk qurulan bir mäsciddän belä bähs edir:

"İlk günündän tärkidünyalıq tämäli üzärindä qurulan bu mäsciddä namaza durmaq daha doğrudur. Orada maddi vä mä´nävi tämizliyi çox sevän insanlar var. Allah da, ümumiyyätlä, tämiz olanları sevir" (Tövbä Suräsi, Ayä: 108).

Burada 10 gündän çox qaldıqdan sonra, böyük Peyğämbärimiz Cümä günü Mädinäyä doğru häräkät elädi. Bäni Salim yurdundan keçärkän, günorta vaxtı olmuşdu. Hz. Peyğämbär Cümä namazının färz olduğunu yaxınlarına bildirdi. Vä burada ilk Cümä namazını qıldılar. Orada bu gözäl xütbäni oxudular.



OXUMA:

KUBADA İLK XÜTBÄ



Allaha hämd vä sänadan sonra belä buyurdular:

"Ey Mö´minlär! Ölmäzdän ävväl Allaha dönün vä araya bir maneçilik girmädän yaxşı işlär görün vä Allaha yaxınlaşın. Bilin ki, Allah bu gündä, burada Cümä namazını sizin üçün färz qıldı.

Ey Camaat! Sağlığınızda Axirätiniz üçün tädarük görün. Mütläq bilmiş olun ki, qiyamät günündä birinin başına vurulacaq vä çobansız buraxdığı qoyunundan soruşulacaq. Sonra Cänabi-Haqq ona deyäcäk, amma necä deyäcäk. Tärcümanı yox, pärdädarı (pärdä tutan) yox. Özü deyäcäk ki, Sänä mänim Peyğämbärim gälib täbliğ etmädimi? Män sänä mal verdim. Sänä mehribanlıq vä xeyirxahlıq etdim. Sän özün üçün nä tädarük etdin? Dünyada ikän axirätin üçün hansı xeyir vä gözälliyi, hansı fäziläti etdin? O kimsä dä sağına, soluna baxacaq, bir şey görä bilmäyäcäk. Qarşısına baxacaq, cähännämdän başqa bir şey görä bilmäyäcäk. Elä isä här kim ki, özünü hätta yarım xurma ilä dä olsun atäşdän qurtara biläcäksä, hämin o xeyri iş-läsin. Onu da äldä edä bilmirsä, heç olmazsa kälimei tayyibä ilä (gözäl sözlä), özünü qurtarsın. Äsl Müsälman dilindän vä älindän başqaları zärär görmäyän kimsädir. Ancaq onunla bir xeyrä on mislindän yeddi yüz mislinä qädär savab verilir. Allahın salam, rähmät vä bäräkäti üzärimizdä olsun!"

Birinci xütbäni bu cür tamamladıqdan sonra, ikinci xütbäyä belä davam etdi:

"Allaha hämd olsun, Ona layiqincä hämd edär vä ondan kömäk istäyiräm. Näfslärimizin şärläridän vä pis ämällärimizdän Allaha sığınırıq. Allahın hidayät etdiyini kimsä dälalätä düşürä bilmäz.

Allahın dälalätä düşürdüyünä dä kimsä hidayät verä bilmäz. Allahdan başqa yaradan olmadığına män şähadät ediräm. O birdir, şäriki yoxdur. Kälamın än gözäli Allahın kitabıdır. Kimin ki, qälbini Allah Quran ilä doldurursa, kafir ikän İslamı qäbul edib, Quranı digär sözlärdän seçirsä, mähz o adam qurtulur.

Doğrusu, Allah kitabı sözlärin än gözäli vä än gözäl deyilmişidir. Allahın sevdiyini sevin. Allahı cani-dildän sevin. Allahın kälamından vä zikrindän äsla usanmayın. Allahın kälamından üräyinizä sıxıntı gälmäsin. Çünki Allah kälamı här şeyin yüksäyini ayırıb seçär.

Ämällärin xeyirlisini vä qulların seçilmişi olan Peyğämbärlärin vä tarixlärin yaxşısını zikr edär. Halal vä haramı bäyan edär. Artıq Allaha ibadät edin.

Vä Ona heç bir şeyi şärik qoymayın. Ondan haqqına görä ehtiyat edin.

Yaxşı işlär görün; sözünüz, özünüz dä Allaha doğru olsun. Aranızda Allah kälamı ilä sevişiniz. Mütläq bilmälisiniz ki, Allah ähdini pozanlara, sözündän dönänlärä qäzäb edär. Allahın salamı sizin üzärinizdä olsun."

Beğeniler: 0
Favoriler: 0
İzlenmeler: 468
favori
like
share