İnsan

İnsan yaradılmış olanların än üstünüdür. Ruh vä bädändän meydana gälän bu möhtäşäm varlığın xarici görünüşü çox gözäl, daxili alämi isä därin vä mänalıdır. Bundan başqa, digär varlıqlardan färqli olaraq ona ağıl vä fikir dä verilmişdir. Bu halı ilä dä insan bütün yaradılmışların göz bäbäyi vä dünyanın özüdür. Yer üzü saysız-hesabsız nemätläri vä gözällikläri ilä onun xidmätinä verilmişdir. O, müväqqäti olaraq gäldiyi bu dünyada Yaradanını bilmäk, Ona inanmaq vä insanı ucsuz-bucaqsız nemätlärä qärq edän bu ulu Xaliqä ibadät etmäk ehtiyacındadır. İnsanın müväqqäti dünya häyatında häqiqi xoşbäxtliyi äldä edä bilmäsi buna bağlıdır. Ona necä ibadät edäcäyini göstärän vä beläcä häqiqi xoşbäxtliyi äldä etmäsini tämin edän isä haqq din olan İslamdır.



Din

Din täbii olaraq ilk insanla birlikdä var olmuşdur. İnsan var olduğu müddätdä dä davam edäcäkdir. Çünki insanın xislätindä onu yoxdan Yaradanı bilmäk, Ona inanmaq, bağlanmaq, qulluq etmäk hissi vä ehtiyacı vardır. Fiträti xarab olmamış bir insanda bu ehtiyac hökmän özünü göstärir. Fiziki bir varlığın yemä, içmä, yatma vä başqa bioloji ehtiyaclar hiss etmäsi kimi ruhu da öz Yaradanını bilmäk, Ona inanmaq vä bağlanmaq ehtiyacını hiss edir. İnsan fiträtindäki bu hisslä ağlını işlädäräk, Yaradanın var olduğunu vä täkliyini därk edä bilär. Ancaq Yaradanının onun öz xoşbäxtliyi üçün ondan nälär istädiyini, hansı häräkätlärindän razı qalıb hansı davranışlarından xoşu gälmädiyini, bir sözlä, Onun razılığını necä äldä edäcäyini därk edä bilmäz. Bunlarla yanaşı, mähdud yaradılmış olan insan ağlının mücärräd düşünmäklä täkbaşına häll edä bilmäyäcäyi bu cür konkret mäsälälärin cavabını ancaq haqq din verä bilär.

Bunun üçün Allah insanların içindän bäzilärinä peyğämbärlik väzifäsi veräräk onların vasitäsilä insanları Dünya vä Axirätdä säadätä qovuşduracaq äsasları onlara bildirmişdir. Allahın öz peyğämbärläri vasitäsilä ağıl sahibi insanlara göndärdiyi vä insanların öz iradä vä arzuları ilä seçdiyi, onları doğruya vä säadätä çatdıran bu häyat şäklinä din deyilir.

Dini qaydaları qoyan Uca Allahdır. Heç kimin, hätta peyğämbärlärin belä, din yaratmağa sälahiyyätläri yoxdur. Peyğämbärlär dini hökmläri täbliğ etmäk mäsuliyyäti daşıyırlar. Tarix boyunca insanların din olaraq ortaya qoyduqları bäzi prinsiplär vä qaydalar heç bir zaman haqq din sayılmaz. Vähyä äsaslanmayan, yäni Peyğämbär täräfindän ortaya qoyulmayan sistemlär bäşäriyyäti maddi vä mänävi cähätlärdän ähatä edä bilmäz.

Bununla yanaşı, bünövräsi vähyä äsaslanmaqla birlikdä, äsas prinsipläri qorunub saxlanmamış vä zamanla äsl formasını itirib tamamilä başqa şäkillär alaraq pozulan dinlär dä vardır.



Haqq dinin kamilläşmäsi

Haqq din ilk insan vä ilk peyğämbär olan Häzräti Adämlä başlamışdır. Äsas etibarilä haqq dinin başlıca prinsiplärindä däyişiklik yoxdur. Ancaq qabiliyyätlärin, zaman vä mäkanın, ictimai şäraitin däyişmäsinä vä inkişaf etmäsinä bağlı olaraq, ibadät şäkilläri vä bäzi hökmlärdä däyişiklik olmuşdur. Peyğämbärlärin gätirdiyi äsaslarla insanlar ucaldıqca, fikirlär vä mädäniyyät inkişaf etdikcä, Allah (celle celaluh) öz peyğämbärläri vasitäsilä ortaya çıxardığı dinläri täkamül etdirmiş, bu täkamül Musävilik vä Xristianlığı keçäräk İslamda kamala çatmışdır. Eyni şäkildä, sähifälär halında başlayan ilahi kitablar, Tövrat vä İncili keçäräk qiyamätä qädär süräcäk sonsuz möcüzä olan Qurani-Kärimdä nöqtälänmişdir. Artıq bundan sonra ilahi kitab gälmäyäcäk vä Quran qiyamätä qädär bäşäriyyätin yol göstäräni olacaqdır. İslam dini haqq dinlärin än axırıncısıdır. Müäyyän bir cämiyyätä deyil, mähz bütün bäşäriyyätä göndärilmişdir. Haqq dinin nail olduğu än kamil şäkil olduğu üçün, Qiyamätä qädär bäşäriyyätin tabe olacağı haqq din olaraq davam edäcäkdir. İslam dini özündän ävvälki haqq dinlärin äsaslarını täsdiq edir. Ancaq İslam dini gäldikdän sonra, onlara ehtiyac qalmamışdır. Çünki Quran-Kärim digär kitabların da ähatä etdiyi Allahın varlığına vä birliyinä, onun Peyğämbärlärinä, Kitablarına, Mäläklärinä, Axirät gününä vä här şeyin Allahın täqdiri ilä meydana gäldiyinä iman vä canın, malın, näslin, ağlın vä dinin qorunması kimi häqiqätläri täsdiq etmiş, tährif edilän nöqtäläri dä düzältmşidir.

İslam dini axırıncı haqq din olduğuna görä dinin äsas prinsipläri qäti şäkildä ortaya qoyulmuş, zaman vä mäkana görä däyişkän xassäli hökmlärin qiymätländirilmäsi isä elm adamlarına hävalä edilmişdir. Müsälmanlığın qiyamätä qädär davam etmäsini vä här äsrdä haqq dinlik xüsusiyyätini qorumasını tämin edän dä budur.

Beğeniler: 0
Favoriler: 0
İzlenmeler: 607
favori
like
share