İNANANLARIN GÜC MÄNBÄYİ DUA


Gecä yatarkän oxunan dua:

Oxunuşu: "Bismikellahümmä Ehya ve Emut."

Mänası: Allahım! Sänin adını xatırlayaraq ölür vä diriliräm (yatıb qalxıram).



Qalxarkän oxunan dua:

Oxunuşu: "Älhämdü lillahi-llezi Ehyana ba’de ma ematena vä ileyhi-n nüşür. "

Mänası: Bizi öldükdän sonra Qiyamätdä dirildän Allaha hämd olsun. Qiyamät günündä onun qarşısında häşir-näşir olacağıq.



Evdän çıxarkän oxunan dua:

Oxunuşu: "Bismillahi, täväkkältü alellahi ve la havle vela kuvvete illa billah.

Allahümme inni euzü bike en edille, ev udelle, ev ezille, ev uzelle, ev ezlime, ev uzleme, ev echele, ev yüchele aleyye. "

Mänası: Allahın adını xatırlayaraq yola çıxıram. Män Allaha täväkkül etdim. Qüvvät vä qüdrät yalnız Allahın lütf vä ehsanı ilä olur.

Allahım! Bu yolda haqdan uzaqlaşmaqdan vä uzaqlaşdırılmaqdan, sähv etmäkdän vä etdirilmäkdän, zülm etmäkdän vä zülmä märuz qalmaqdan, cahillik etmäkdän vä cähalätä yuvarlanmaqdan känarda qalmaq üçün sänä pänah aparıram.



Bir vasitäyä (maşına, täyyaräyä vä s.) minildiyi zaman oxunan dua:

Oxunuşu: "Sübhanellezi sehhare lena haza ve ma künna lehü mukrinine ve inna ila Rabbina lemunkalibun.

Allahümme inna nes’elüke fi seferina haza elbirra vet-takva ve mine’l-ameli ma terda, Allahümme hevvin aleyna seferena haza vetvi anna bu’deh.

Allahümme entes-sahibu fis-seferi ve’l–halifetü fi’l-ehli. Allahümme inni euzü bike min ve’sais-seferi ve keabeti’l-menzari ve suil-munkalebi fi’l-mali ve’l-ehli vel-veled. "

Mänası: Bu vasitäläri xidmätimizä verän şanı uca Allahı tesbih vä tänzih edirik. (O, bütün nöqsanlardan xalidir). Onun lütfü olmasaydı, bizim bunlara gücümüz çatmazdı. Şübhäsiz ki, biz Räbbimizä geri qayıdacağıq.

Allahım, biz bu säyahätimizdä Sändän yaxşılıq, täkva (günaha batmamaq) vä Sänin razı qalacağın işläri bizä qismät etmäyini istäyirik. Allahım, bu säyahäti bizä asanlaşdır, uzaqlığını yaxınlaşdır. Allahım, säyahätdä bizä dayaq olan yoldaşımız, ailämizi ämanät edä biläcäk väkilimiz vä himayädarımız Sänsän. Allahım, säyahätin bütün çätinliklärindän vä mäşäqqätlärindän Sänä pänah aparırıq. Çirkin bir väziyyätä düşmämäk, malımızın, ailämizin vä uşaqlarımızın yanına pis väziyyätdä qayıtmamaq (eläcä dä onları gälib pis väziyyätdä görmämäk) üçün Sänä pänah aparırıq.



Evä girärkän oxunan dua:

Oxunuşu: "Allahümme inni es’elüke hayre’l-mevlici ve hayre’l-mahreci, bismillahi velecna ve bismillahi harecna ve A’lellahi Rabbina tevekkelna. "

Mänası: Allahım! Sändän giriş vä çıxışın xeyirlisini istäyiräm. Allahın adı ilä girdik, Allahın adı ilä çıxdıq. Räbbimiz Allaha täväkkül etdik.



Yuxuda qorxan vä qarabasan görän insanın yatarkän oxuduğu dua:

Oxunuşu: "Euzü bikelimatillahittammeti min gadabihi ve şerri ibadihi ve min hemezatişşeyatini ve en yehdurun. "

Mänası: Allahın qäzäbinä düçar olmaqdan, qulların pisliyindän, şeytanların qälbimä pislik gätirmäsindän vä mänim yanımda olmasından Allahın tam vä kamil adlarına pänah aparıram.



Qämli vä kädärli zamanlarda oxunan dua:

Oxunuşu: "La ilahe illellahu’l-azimulhelim. La ilahe ille’llahu Rabbül-Arşil-Azim. La ilahe illellahu Rabbus-semavati ve Rabbu’l-ardı ve Rabbu’l-arşil-Kerim."

Mänası: İbadätä layiq heç bir ilahi yoxdur. Ancaq äzämät vä qüdrät sahibi Allah vardır. İbadätä layiq heç bir ilahi yoxdur. Ancaq Ärşi-Äzäm sahibi Allah vardır. İbadätä layiq heç bir ilahi yoxdur. Ancaq göylärin vä yerin sahibi vä ärşi-kärimin maliki Allah vardır.



Çätinliyä düşän bir insanın oxuduğu dua:

Oxunuşu: "La ilahe illa ente, sübhaneke inniküntü minezzalimin."

Mänası: Allahım, Sändän başqa Tanrı yoxdur. Säni bütün nöqsanlardan istisna tuturam. Şübhäsiz ki, män özünä yazığı gälmäyänlärdän biriyäm.



Bir şeyin itirildiyi vä zärärä düşüldüyü zaman oxunan dua:

Oxunuşu: "Asa Rabbuna en yübdilena hayren minha, İnna ila Rabbina rağibun."

Mänası: Bälkä, Räbbimiz bizä bundan daha yaxşısını verär, biz artıq Räbbimizin lütfünü könüldän istäyirik.



Hirsli vaxtlarda oxunan dua:

Oxunuşu: "Allahümmeğfir li zenbi, ve ezhib ğayze kalbi, ve ecirni mineşşeytan."

Mänası: Allahım! Günahımı bağışla, qälbimin kinini yox et vä mäni şeytanın şärindän qoru.

Hirsli olan bir insan "Euzu bi’llahi mine’şşeytanirracim." "Rähmätindän qovulmuş şeytanın şärindän Rähman vä Rähim olan Allaha pänah aparıram", – deyärsä, hirsi soyuyar.



Gördüyü bir şey insanın xoşuna gäldiyi vaxt oxunan dua:

Oxunuşu: "Maşaellah, La kuvvete illa billah."

Mänası: Allahın dediyi olur. Yaxşılıq etmäk vä pisliklärdän qorunmaq ancaq Allahın kömäyi ilä baş verir.



Mäscidä girärkän oxunan dua:

Oxunuşu: "Allahümmeğfirli zünubi, veftah-li ebvabe rahmetik."

Mänası: Allahım, günahlarımı bağışla, mänä rähmät qapılarını aç.



Mäsciddän çıxarkän oxunan dua:

Oxunuşu: "Allahümmeğfir li zunubi, veftah li ebvabe fadlik."

Mänası: Allahım, günahlarımı bağışla, mänä lütf vä fäzilät qapılarını aç.



Bir işä başlanıldığı zaman oxunan dua:

Oxunuşu: "Rabbena atina min ledünke rahmeten ve heyyi’lena min emrina reşeda. Rabbi’ş-rahli sadri ve yessir li emri."

Mänası: Ey Räbbimiz, öz märtäbändän bizä rähmät ver vä bizä öz işimizdä doğrunu göstär. Räbbim, sinämi aç vä işimi asanlaşdır.



Bir işdä çätinliyä düşüldüyü zaman oxunan dua:

Oxunuşu: "Allahümme la sehle illa ma cealte sehlen, ve ente tec’alülhazne iza şi’te sehlen."

Mänası: Allahım! Sänin asan etdiyindän başqa asan yoxdur. Sän istädiyin vaxt çätin olanı asanlaşdırırsan. (İşimi asanlaşdır, Allahım!)



İnsanın xoşuna gälmäyän bir şeydä uğursuzluq olacağı fikrinä qapıldığı zaman oxunan dua:

Dinimiz här hansı bir mäsälädä uğursuzluğu qäbul etmir. Buna görä dä bir müsälman heç bir vaxt uğursuzluq olacağı fikri ilä bädbinliyä qapılmamalıdır. Bununla yanaşı, ägär här hansı biri belä bir bädbinliyä qapılmışdırsa, o zaman o, bu sähvdän xilas olmaq üçün aşağıdakı duanı oxumalıdır.

Oxunuşu: "Allahümme la ye’ti bi’l-hasenati illa ente, ve la yezhebu bis-Seyyiati illa ente ve la havle vela kuvvete illa billah."

Mänası: Allahım! Här cür yaxşılıq ancaq Sändän gälär. Bütün pislikläri dä ancaq Sän ortadan qaldırarsan. Ancaq Allahın verdiyi güc vä qüvvät sayäsindä yaxşılıq edär vä pisliklärdän müdafiä oluna bilärik.



İnsanlardan qorxduqda oxunan dua:

Oxunuşu: "Allahümme İnna nec’aluke fi nuhurihim ve neuzü bike min şururihim."

Mänası: Allahım! Onları Sänä tapşırır vä pisliklärindän Sänä pänah aparıram.



Tählükäli väziyyätä düşüldükdä oxunan dua:

Oxunuşu: "Bismillahirrahmanirrahim. Vela havle ve la kuvvete illa billahil-aliyyil azim."

Mänası: Rähman vä Rähim olan Allahın adı ilä. Bütün yaxşı ämälläri yerinä yetirmäk vä pisliklärdän müdafiä olunmaq ancaq Allahın kömäyi ilä mümkündür.







Här sabah vä här axşam üç däfä oxunan dua:

Oxunuşu: "Bismi’llahi’llezi la yedurru measmihi şey’ün fi’l-ardı ve la fi’s-semai ve hüve’s-semiu’l-alim."

Mänası: Allahın adıyla ki, onun adının yanında nä yer üzündä, nä dä göydä heç bir şey zärär vermäz. O, här şeyi eşidän vä här şeyi biländir.

Peyğämbärimiz buyurur ki, bu duanı sabah vä axşam üç däfä oxuyan insana heç bir şey zärär vermäz.

Bundan başqa sabah vä axşam üç däfä "Kul huvellahu ehad", "Kul euzü birabbil-felak" vä "Kul euzü birabbinnas" surälärini oxuyan bir insan bütün pisliklärdän qorunmuş olar.



Uşaq anadan olduğu zaman oxunan dua:

Uşaq dünyaya gälincä, sağ qulağına äzan, sol qulağına ikamät oxunur.

Peyğämbärimiz belä buyurmuşdur:

"Kimin uşağı olduğu zaman onun sağ qulağına äzan, sol qulağına ikamät (äzanın asta säslä oxunan xüsusi bir forması) oxunsa, o uşağa şeytan zärär vermäz."*



Uşaqların pisliklärdän qorunması üçün oxunan dua:

Oxunuşu: "Uizuküm bikelimatillahit-tammeti min külli şeytanın ve hammetin ve min külli aynin lammetin."

Mänası: Allahın tam vä mübaräk adlarına sığınaraq sizi bütün şeytanlardan, zähärli mäxluqlardan vä pis gözlärdän onun himayäsinä ämanät ediräm.



Mala, ailä vä uşaqlarınıza här hansı bir bälanın gälmämäsi üçün oxunan dua:

Oxunuşu: "Maşaellah, la kuvvete illa billah."

Mänası: Allahın istädiyi olur. Bütün yaxşı ämälläri yerinä yetirmäk vä pisliklärdän müdafiä olunmaq ancaq Allahın kömäyi ilä mümkündür.



Väsväsäyä mübtäla olan şäxsin oxuduğu dua:

Bu dua üç däfä oxunur.

Oxunuşu: "Amenna billahi ve bi rusulih."

Mänası: Biz Allaha vä onun peyğämbärlärinä iman etdik.

Dästämaz alarkän, namaz qılarkän vä Quran oxuyarkän üräyinä väsväsä düşän insan däfälärlä "La ilahä İllällah" deyärsä, väsväsädän qurtular.



Borcunu qaytarmaqda çätinlik çäkän şäxsin oxuduğu dua:

Oxunuşu: "Allahummek-fini bi helalike anharamike ve eğnini bifadlike ammen Sivak."

Mänası: Allahım! Mäni haramdan uzaq tut. Mänä kifayät qädär halal ruzi ver, öz lütfünlä mäni Sändän başqa heç kimä möhtac etmä.



Sädäqä verildiyi zaman oxunan dua:

Oxunuşu: "Rabbena tekabbel minna, inneke entes-semiul-alim."

Mänası: Ey Räbbimiz! Elädiyimizi qäbul elä. Şübhäsiz ki, Sän eşidän vä bilänsän.



Yaxınlardan birinin öldüyü zaman oxunan dua:

Oxunuşu: "İnna lillahi ve İnna ileyhi raciun. Allahümme Ecirni fi musebeti ve ehlifli hayren minha."

Mänası: Biz Allahdan gäldik vä älbättä, Ona qayıdacağıq. Allahım, müsibätimin äväzindä mäni mükafatlandır vä gedänin yerinä daha xeyirlisini ver.



Qäbir ziyarätindä oxunan dua:

Oxunuşu: "Esselamü aleyküm ehleddiyari minel-muminin. Ve İnna inşa ellahu biküm lahikun. Es’elullahe lena ve lekümü’l-afiyeh."

Mänası: "Allahın rähmäti üzärinizdä olsun, ey möminlär yurdunun sakinläri! Biz dä, inşallah, sizä qovuşacağıq. Allahdan bizim vä sizin üçün rähmät diläyiräm."

Bundan sonra Qurani-Kärimdän bilinän här hansı bir surä vä ayälär oxunur vä savabı ölülärin ruhuna bağışlanır.



Süfrä duası:

Yemäyä bäsmälä ilä başlanılır, yemäk qurtarınca da bu dua oxunur:

Oxunuşu: "Elhamdü lillahil-lezi et’amena ve sekana ve cealena müslimin."

Mänası: Bizi yedirän, içirän vä müsälman edän Allaha hämd olsun!



İftar duası:

Axşam vaxtı oruc açılarkän oxunan dua:

Oxunuşu: "Allahümme leke sumtu ve bike amentü ve aleyke tevekkeltü ve ala rızkıke eftartü ve savmel’gadi min şehri ramazane neveytü fağfirli ma kaddemtü ve ma ahhartü."

Mänası: Allahım! Sänin rizan üçün oruc tutdum, Sänä iman etdim, Sänä etimad etdim, Sänin ruzinlä orucumu açdım vä sabahkı Ramazan orucuna da niyyät etdim. Mänim keçmiş vä gäläcäk günahlarımı bağışla.



HÄR ZAMAN OXUNAN DUALAR

Peyğämbärimizin oxuduğu vä bizim dä hämişä oxumalı olduğumuz dualardan bäziläri bunlardır:

Oxunuşu: "Allahümme eslih li diniyel-lezi huve ı’smetü emri, ve eslih li dünyayel-leti fiha meaşı, ve eslih li ahiretiyel-leti fiha meadi, vec’alil-hayate ziyadeten li fi külli hayrin vec’alil-mevte raheten li min kulli şerrin."

Mänası: Pänahım olan dini işlärdä mäni sähv etmäkdän qoru, keçinmäyimä vasitä olan dünyamı islah et, qayıdacağım yer olan Axirät häyatında mäni sänin märhämätinä yaxınlaşdıracaq şeylärlä mükafatlandır, här bir xeyirli işdä daha çox müväffäqiyyät qazanmağıma kömäklik elä, razı olmadığın şeylärdän mäni uzaqlaşdır, ölümümü dä dünya sıxıntılarından qurtarmaq üçün bir säbäb et.

Oxunuşu: "Allahümme musarrıfel-kulubi, sarrif kulubena ala taetik."

Mänası: Ey qälbläri qüdrätli ällärindä tutan Allahım! Qälblärimizi istäyinä uyğun ämäl vä ibadätä yönält.



Peyğämbärimizin än çox oxuduğu dua:

Oxunuşu: "Allahümme atina fid-dünya haseneten ve fil-ahireti haseneten ve kına azabennar."

Mänası: Allahım! Bizä dünyada yaxşılıq vä gözällik, axirätdä dä yaxşılıq vä gözällik ver vä bizi cähännäm atäşinin äzabından qoru.





Peyğämbärimizin än çox oxuduğu dualardan biri dä budur:

Oxunuşu: "Ya mukallibel-kulubi sebbit kalbi ala dinike."

Mänası: Ey qälbläri yönäldän, Allah! Mänim qälbimi Haqq dinin üzärindä möhkämländir.



Bir çox duanın mänasını ehtiva edän dua:

Oxunuşu: "Allahümme inni es’elüke min hayri ma seeleke minhu nebiyyüke Muhammed. Ve neuzü bike min şerri me’s teaneke minhu nebiyyüke Muhammedün sallallahu aleyhi ve sellem, ve entel-müsteanu ve aleykel-belağu vela havle ve la kuvvete illa billah."

Mänası: Allahım! Män Peyğämbärin Mähämmäd Äleyhüssälamın Sändän istädiyi şeylärin xeyrindän arzu edir, Onun Sänä sığındığı şeylärdän män dä Sänä sığınıram. Yalnız Sändän kömäk istänilä bilär, dünya vä axirätdä arzu edilän şeyä insanı çatdıran yalnız Sänsän. Bütün güc vä qüvvä ancaq Allahın kömäyi ilä olur.



Äziz Peyğämbärimizin Häzräti Äbubäkirä öyrätdiyi gözäl bir dua:

Oxunuşu: "Allahümme inni zalemtü nefsi zulmen kesiran. Ve la yağfiru-z zünube illa ente fağfirli mağfireten min ındik. Verhamni inneke entel-ğafururrahim."

Mänası: Allahım! Öz näfsimä çox zülm etdim, Sändän başqa günahları bağışlayan biri yoxdur. Öz yanında mäni bağışla vä mäni äsirgä. Şübhäsiz ki, bağışlayan, märhämät edän ancaq Sänsän.

Oxunuşu: "Allahümme inni euzü bike min zevali ni’metike ve tehavvuli a’fiyetike ve füc’eti nıkmetike ve cemii sahatik."

Mänası: Allahım! Mänä verdiyin nemätin älimdän getmäsindän, rahatlığın pozulmasından, qäflätän qabağıma çıxan müsibätlärdän vä Säni qäzäbländirän şeylärin hamısından Sänä pänah gätiriräm. Mäni bunlardan qoru, Ya Räbb!

Bir näfär Peyğämbärimizdän soruşdu:

– Ya Räsulüllah! Räbbimä necä dua edim?

Räsulu-Äkräm cavab verdi:

Oxunuşu: "Allahümmeğfir li, verhamni, ve a’fini verzukni" – deyä dua et. "Bu mübaräk sözlär sänin dünyana vä axirätinä aid olan bütün arzularını cäm şäkildä ifadä edär."

Mänası: Allahım! Mäni bağışla, mäni äsirgä, mänä rahatlıq ver, mänä halal ruzi ver.



Peyğämbärimizin här axşam vä här sabah oxuduğu dua:

Oxunuşu: "Allahümme inni es’elükel-afve vel-afiyete fiddünya vel-ahireti.

Allahümme inni es’elükel-afve vel-afiyete fi dini ve dünyaye ve ehli ve mali.

Allahümmestur e’vrati ve amin rev’ati. Allahümmehfezni min beyni yedeyye ve min halfi ve an yemini ve an şimali ve min fevki ve euzu biazametike en eğtale min tahti."

Mänası: Allahım! Dünya vä axirätä aid işlärimdä Sändän äfv vä rahatlıq istäyiräm. Allahım! Dinim, dünyam, ailä vä malım haqqında Sändän äfv vä rahatlıq istäyiräm.

Allahım! Qüsurlarımın üstünü ört. Mäni qorxduqlarımdan arxayın sal.

Allahım! Qarşımdan, arxamdan, sağımdan, solumdan vä üstümdän gäläcäk olan pisliklärdän mäni qoru. Aşağıdan gälä biläcäk pisliklärdän dä Sänin äzämätinä, böyüklüyünä pänah gätiriräm. Här yerdän gälän pisliklärdän mäni qoru, Allahım!



Hacät namazı

Dünya vä yaxud axirätä aid bir ehtiyacı olan insan gecä (eşä) namazından sonra iki rükät namaz qılır, sonra Allah-Taalaya säna vä Peyğämbärimizä hämd vä salam gätirdikdän sonra "Hacät Duası" oxuyur vä Böyük Allahdan öz arzusunun häyata keçirilmäsini istäyir.



Peyğämbärimizin bildirdiyi hacät duası budur:

Oxunuşu: "La ilahe İllellahu’l-halimül-kerim. Sübhanellahi rabbil-arşil-azim. Elhamdü lillahi rabbil-alemin. Es’elüke mucibati rahmetike ve azaime mağfiretike ve’l-ğenimete min külli birrin ve’s-selamete min külli ismin la teda’li zenben illa ğeferteh ve la hemmen illa ferrecteh, ve la haceten hiye leke ridan illa kadeyteha ya erhamerrahimin."

Mänası: "Hälim vä kärim olan Allahdan başqa Tanrı yoxdur. Böyük ärşin räbbi olan Allah bütün nöqsanlardan xalidir. Hämd alämlärin räbbi Allaha mäxsusdur.

Allahım! Rähmätinä vasitä olan vä günahları bağışladan şeyläri, bütün yaxşılıqlara çatmağı vä bütün günahlardan qurtulmağı Sändän istäyiräm.

Allahım! Mänim üçün bağışlamadığın heç bir günah, sevincä çevirmädiyin heç bir kädär, Sänin razı olduğun şeylärdän vermädiyin heç bir ehtiyac qoyma.

Ey märhämätlilärin än märhämätlisi!"

Bu duadan sonra dünya vä axirätä aid arzular Allahdan istänilir.



İstiharä namazı

İstiharä namazının qılınması şäriätä görä uyğundur. Bu namaz aşağıdakı şäkildä yerinä yetirilir. Här hansı bir şäxs yerinä yetirilmäsi istänilän bir işin xeyirli olub-olmayacağını yuxuda ona Allah täräfindän bildirilmäsi mäqsädilä yatmamışdan ävväl iki rükät namaz qılır.

Namaz qılan şäxs namazın birinci rükätindä Fatihädän sonra "Kafirun" suräsini, ikinci rükätindä Fatihädän sonra "İhlas" suräsini, sonra isä “İstiharä” duasını oxuyur vä dästämazlı olaraq qibläyä doğru yönälib yatır. Yuxuda ağ vä yaşıl ränglärin görülmäsi düşünülän işin xeyirli olacağını, siyah vä yaxud qırmızı ränglärin görülmäsi isä "pis" olacağını xäbär verir. İstiharä namazına yeddi gecä davam edilir.

İstiharä namazı qılmaq mümkün deyildirsä, yalnız duasını oxumaqla kifayätlänilir.



Rävayätä görä, Peyğämbärimizin istiharä duası budur:

Oxunuşu: "Allahümme! İnni estehiruke bi ilmike veestakdiruke bikudretike ve es’elüke min fadlikel’azim. Feinneke takdiru ve la akdiru ve ta’lemü ve la a’lemü ve ente allamülğuyub.

Allahümme! İn künte ta’lemü enne haze’l-emre hayrun li fi dini ve meaşi ve akibeti emri, ve acili emri ve acilihi fakdürhu li ve yessirhü li sümme barik fihi.

Ve in künte ta’lemü enne hazel’emre şerrun li fi dini ve meaşi ve akıbeti emri ve acili emri ve acilihi fasrifhü anni vesrifni anhü fakdür liyel’ hayre haysü kane sümme ardini bihi."

Mänası: "Allahım! Sän bildiyin üçün Sändän mänim barämdä xeyirlisini mänä bildirmäyini, öz güdrätinlä mänä güc vermäyini vä xeyirli olanın izah edilmäsini Sänin böyük kärämindän istäyiräm. Çünki Sänin här şeyä güdrätin çatar, mänim isä çatmaz. Sän här şeyi bilirsän, halbuki män bilmiräm. Sän bütün gizli şeyläri än yaxşı bilänsän.

Allahım! Sän bilirsän, ägär bu iş (hansı iş üçün istiharä edilirsä) mänim dinim, yaşayışım, çäkdiyim ämäyin näticäsi, bu dünyam vä axirätim üçün xeyirlidirsä, mänim hämin işi yerinä yetirmäyimä imkan yarat. Hämin işi häyata keçirmäyi mänim üçün asanlaşdır. Sözü gedän işi mübaräk qıl.

Äğär hämin iş mänim dinim, häyatım, çäkdiyim ämäyin näticäsi üçün pisdirsä, o zaman o işi mändän uzaqlaşdır, mäni dä ondan uzaqlaşdır. Xeyir harada isä, onu mänä täqdir et vä onunla mäni xoşnud eylä".



ALLAHI YADA SALMAQ (ZİKR)



Dini inancımıza görä, Allahı daima yada salmalıyıq. Bizi yaradan vä bizä saysız-hesabsız nemätlär verän Allahdır. Elä isä Onu heç vaxt unutmamaq vä hörmätlä xatırlamaq ona olan sevgi vä bağlılığımızın bir älamätidir. Belä ki, Peyğämbärimiz dä buyurmuşdur:

"İnsan sevdiyini çox xatırlayar."1



Zikr Allahı xatırlamaq demäkdir. Allahı xatırlamaq üç şäkildä olur:

1. Dillä zikr: Allahı Onun gözäl adları ilä yada salmaq, Quran oxumaq, Ona dua etmäk, täsbeh çevirmäk vä şükür etmäklä olur.

2. Qälblä zikr: Allahı sämimi-qälbdän yada salmaq, Allahın möhtäşäm äsäri olan kainatın yaradılmasındakı sirr vä hikmätläri, Onun sonsuz güdrätinin vä ängin märhämätinin varlıq alämindä necä täcälli etdiyini düşünmäk, Böyük Räbbimizä qarşı öz väzifä vä mäsuliyyätimizi därk etmäklä olur.

3. Bädänlä zikr: Bu, bädänimizdäki orqanların onlara ämr edilän şeyläri yerinä yetirmäsi vä qadağan olunan şeylärdän uzaq durması vasitäsilä yerinä yetirilir.2

Böyük Räbbimiz belä buyurur:

"Siz Mäni xatırlayın ki, Män dä sizi yada salım! Mänä şükür edin, nemätlärimi danmayın."3

Bu ayädä aşağıdakılar izah edilmişdir:

– Mäni itaät ilä xatırlayın ki, män dä sizi märhämätimlä yada salım.

– Mäni dua ilä yada salın, män dä duanızı qäbul edäräk sizi yada salım.

– Mäni dünyada yada salın ki, män dä sizi axirätdä yada salım.

– Mäni sevincli zamanınızda yada salın ki, män dä sizi kädärli zamanınızda yada salım.

– Mäni ämrlärimä itaät edäräk yada salın ki, män dä sizi öz kömäyimlä yada salım.4

İnsanı günün müäyyän vaxtlarında Allahın hüzuruna çıxardan Namaz bu üç zikr növünün bir yerdä toplandığı ibadätdir. Qurani-Kärimdä namaza "zikr" adı da verilmişdir. Namaz qılan bir mömin zikrin üç növündän dä istifadä edäräk Allahı yada salır.

Zikr häm qälb, häm dä dillä birlikdä olmalıdır. Dillä edilän zikr ägär qälblä birläşmämişdirsä, bunun bir faydası yoxdur. Qälblä edilän zikr daha fäzilätlidir. Çünki bu başqalarına göstärilmäk üçün deyildir. Qurani-Kärimdä belä buyurulur: "Ey iman gätiränlär! Allaha çox zikr edin."5 Bu, Allahı qälbän unutmamaq demäkdir. Yoxsa dillä daima onun adını täläffüz etmäk demäk deyildir.6

Äshabi-kiramın täfsir (Quranı izah etmä) mütäxässislärindän biri olan İbni-Abbas da, bu ayänin mänasını "Allahı heç bir vaxt unutmamaq"7 – deyä izah etmişdir.

Allahı unutmamaq insanın qälbindä mäsuliyyät hissi ämälä gätirir, bütün söz vä häräkätlärindän Allahın xäbäri olduğunu xatırladır. Belä düşüncäyä malik olan bir insandan heç bir pislik gälmäz. O, daima Allahın müşahidäsi altında olduğunu bilir.

Mäqbul olan zikr Allahı üräkdän yada salmaq, onu heç vaxt unutmamaqdır.

Dillä zikr dili ilä söylädiyini qälbi ilä birläşdiräräk kamali-ehtiramla vä sükunät içindä öz qulağı eşidäcäk qädär bir säslä edilmälidir.

Dillä täläffüz edilib üräkdän gälmäyän, insanın könlündä özünä yer tapmayan bir zikrin heç bir faydası yoxdur.

Allahı yada salarkän başını sağa-sola döndärmäk vä müäyyän häräktlär etmäk doğru deyildir. Mänfäät naminä belä häräkätlär etmäk zikr deyil, dinlä heç bir älaqäsi olmayan bidätdir.8

Qurani-Kärimdä Allahın necä yada salınması haqqında belä bildirilir:

"Sähär-axşam yalvararaq, qorxaraq, säsini qaldırmadan üräyindä Räbbini yad et vä qafillärdän olma!"9

Peyğämbärimiz dä yüksäk säslä qışqırıb-bağıraraq Allahı zikr etmäyi qadağan etmişdir.

Äbu Musel-Eşari bildirir ki, biz Peyğämbärimizlä bärabär yol gedirdik. Här vadinin üstünä çıxdığımız zaman yüksäk säslä tählil (Lailahä illällah) vä täkbir (Allahü Äkbär) söyläyirdik. Bunu görän Peyğämbärimiz belä buyurdu:

"Ey insanlar! Özünüzä yazığınız gälsin, säsinizi qaldırmayın. Şübhäsiz ki, siz nä kar birini çağırırsınız, nä dä qeybdän (öz yanınızda olmayan bir näfäri) birini. Dua etdiyiniz o Allah, şübhäsiz ki, sizin yanınızdadır. O, sizin säsinizi çox yaxşı eşidir vä o sizä çox yaxındır."10

Qurani-Kärimin açıq-aşkar ifadäsi vä Peyğämbärimizin tövsiyä vä xäbärdarlığı mälum olduğu halda, Allahı zikr etmäk üçün dinä uyğun olmayan häräkätlär etmäk heç doğru deyildir. Allaha vä onun äziz elçisinä qarşı bir hörmätsizlikdir. Bir müsälmanın Allahın mübaräk adını öz mänfäätlärinä alät etmäsi isä häm haramdır, häm dä çox nalayiq bir häräkätdir.11

Allahı yad etmäk insanı Allaha yaxınlaşdırır vä onun rizasını äldä etmäsinä väsilä olur. Üräyä qüvvät verir, qäm vä kädäri yox edib qälbin hüzurla dolmasını tämin edir. Böyük Allah belä buyurur:

"Bilin ki, qälblär (möminlärin üräkläri) yalnız Allahı zikr etmäklä aram tapar."12

Allahı yada salmaq mömini Onun ämrlärini yerinä yetirmäyä sövq edir, qälbindä ilahi bir näzarät meydana gätirir, şeytanı uzaqlaşdırır. Qälbi pasladan şey qäflät vä näfsä tabe olmaqdır. Qälbi bu paslardan tämizläyän isä, Allahı yada salmaq vä tövbä etmäkdir. Allahı xatırlamaq qälbi işıqlandırır, bu işıq möminin üzündä dä hiss edilir. Allahı xatırlamaq dilimizi yalandan, qeybät vä aravuranlıqdan da çäkindirir. İnsanın bädbinliyä qapılmasının qarşısını alır.

Allahı xatırlamaq mömini onun ämrlärinä ämäl etmäyä yönäldir, onun qadağan etdiyi şeylärdän dä uzaqlaşdırır. Allahı xatırlamağın än fäzilätlisi dä budur. Yoxsa yalnız dilin ucunda qalıb qälbä getmäyän, häräkätlärimizä müsbät täsir göstärmäyän zikrlärin heç bir faydası yoxdur.13

Mömin Allahın yüksäk adını kamali-ehtiram vä hörmätlä yad edär, Onu şanına layiq sözlärlä tärifläyär. Allahı hansı sözlärlä zikr edäcäyimizi Peyğämbärimiz müäyyänläşdirmiş vä bu sözlärlä Allahı yad etmäyimizin lazım gäldiyini tövsiyä etmişdir. Çünki härä öz düşüncäsinä görä zikr etmäk istäsä, Allahın şanına layiq olmayan şeylär ortaya çıxa bilär. Bunun isä nä qädär arzuolunmaz bir şey olduğu mälumdur.

Än fäzilätli zikrlärdän biri Allahın kälamı olan Qurani-Kärimi oxumaqdır.14

Peyğämbärimiz belä buyurur:

"Şübhäsiz ki, bu Quran Allahın qopmaz bir ipidir;açıq-aşkar bir nurdur. Onu oxuyun. Zira Allah, Quran oxumağın äväzindä här härfä on savab verir."15

Allahı yad etmäyin än üstün vä än savablı yollarından biri, La ilahä illällah cümläsini täkrar etmäkdir. Çünki dinin tämäli bu Kälmeyi-Tövhiddir. Kälmeyi-Tövhid Allahın birliyini, ondan başqa tanrı olmadığını än gözäl şäkildä ifadä edän bir cümlädir.

Peyğämbärimiz Kälmeyi-Tövhidin fäziläti haqqında belä buyurmuşdur:

"Kim ixlaslı olaraq "La ilahä illällah" desä, o adam cännätä gedär."

Ondan ixlaslı olaraq söylämäk necä olur? deyä soruşanlara:

Peyğämbärimiz: "İnsanın günah işlämäsini qadağan etmäkdir,"16 – deyä buyurmuşdur.

Peyğämbärimiz başqa bir hädisi-şärifindä isä belä buyurmuşdur: "İmanınızı täzäläyin". Yaxınları soruşmuş:

– Ey Allahın Räsulu! İmanımızı necä täzäläyä bilärik?

Peyğämbärimiz:

"La ilahä illällah cümläsini çoxlu-çoxlu täkrar edin,"17 – deyä cavab vermişdir.

Aşağıdakı dörd cümlä dä Allahın çox sevdiyi vä savabı çox olan zikr ifadäläridir.

Bunlar aşağıdakılardır:

"Sübhanellah, Älhämdülillah, La ilahä illällah vä Allahü Äkbär" cümläläridir.

Peyğämbärimiz belä buyurur:

"Allahın än çox xoşuna gälän söz bu dörd cümlädir: "Sübhanellah, Älhämdülillah, La ilahä illällah vä Allahü Äkbär".

Bu cümlälärin fäziläti haqqında Peyğämbärimiz aşağıdakı mübaräk sözünü söylämişdir: "Sübhanellah, Älhämdülillah, La ilahä illällah vä Allahü Äkbär cümlälärini söylämäyim mänä günäşin üzärinä doğduğu şeydän (dünyadan) daha äzizdir".18

Bu cümlälärdä:

Sübhanellah, Allahın bütün nöqsanlardan xali olduğu;

Älhämdülillah, Allahın bütün kamil sifätlärä malik olduğu;

La ilahä illällah, här cür şirkin rädd ediläräk Allahın birliyinin täsdiq edildiyi;

Allahü Äkbär dä Allahın böyüklüyünün vä sonsuz qüdrätinin elan edildiyi–än gözäl bir şäkildä ifadä olunur.

Peyğämbärimiz buyurmuşdur: "Kim Sübhanellahi ve’l-hamdülillahi, vela ilahä illällahü, vällahü Äkbär, ve la havle ve la kuvvete illa billahil – aliyyil – azim deyärsä; Allah-Taala buyurur ki, qulum mänä boyun äydi vä etibar edäräk mänä tabe oldu".19

Savabı çox olan daha iki cümlä:

Peyğämbärimiz buyurmuşdur: "İki cümlä vardır ki, bunlar dildä xäfif, mizanda (täräzidä) ağır vä Rähman olan Allaha äzizdir. Bunlar: Allahı nöqsanlı sifätlärdän tänzih ediräm vä yenä şanı uca olan Allahı täsbeh ediräm" mänasındakı–Sübhanellahi vä bihamdihi sübhanellahil-azim"20 cümläläridir.

Räbbimizi här cür nöqsanlardan uzaq olaraq yada sal! Onun şanına yaraşmayan äksikliklärdän pak olduğunu vä än mükämmäl sifätlärä malik yüksäk bir varlıq olduğunu ifadä edän bu iki mübaräk cümlä, Allahın rizasını äldä etmäyimizä vä qiyamät günündä täräzinin savab gözündä ağır gäläräk mänävi qazancımızın çoxalmasına väsilä olacaqdır.

Savabı çox olan digär bir cümlä haqqında da Peyğämbärimiz belä buyurmuşdur:

Här kim gündä yüz däfä "La ilahä illällahu vahdehu la şerike leh, lehü’l-mülkü ve lehü’l-hamdü ve huve ala külli şey´in kadir" – Allahdan başqa Tanrı yoxdur, yalnız Allah vardır. O birdir, tayı vä ortağı yoxdur. Mülk Onundur. Hämd (här cür tärif) Ona mäxsusdur. O, här şeyä qadirdir, –cümlälärini täkrar edärsä, bu, hämin şäxs üçün on qulu azad etmäyin savabına bärabär olar. Ona yüz savab yazılar, onun üstündän yüz günah silinär vä bu, o şäxs üçün axşama qädär şeytanın pisliyinä qarşı bir sığınacaq olar.21



PEYĞÄMBÄRİMİZÄ

SALAVAT VÄ SALAM GÖNDÄRMÄK



Peyğämbärimizä salavat vä salam göndärmäk Quranın ämridir. Uca Räbbimiz belä buyurur:

"Häqiqätän, Allah vä mäläkläri peyğämbärä salavat göndärirlär. Ey iman gätiränlär! Siz dä ona salavat göndärib layiqincä salamlayın!"1

Allahın Peyğämbärimizä salavat gätirmäsi dünyada onun adını ucaltması, täbliğ etdiyi dini uca vä äbädi etmäsi, onu axirätdä dä şäfaät märtäbäsinä ucaldaraq öz rähmäti ilä şanını artırması demäkdir. Mäläklärin salavat gätirmäsi Peyğämbärimizin şanını ucaltmaları vä möminlär üçün ävf dilämäläridir. Möminlärin salavat gätirmäsi isä Ona dua etmäläri demäkdir.

Salavat vä salam göndärmäk vasitäsilä Peyğämbärimizä hörmät etmäk bir ayä ilä bizä ämr edilmişdir. Bu ämri här bir müsälman yerinä yetirmälidir. Ayädä açıqca bildirildiyi kimi, Allah-Taala märhämäti ilä son Peyğämbäri Häzräti Mähämmädin şäräfini yüksäldirkän, bütün mäläklär ona hörmätlärini täqdim edib bizim bağışlamağımızı xahiş edirkän, bizi qaranlıqlardan aydınlığa çıxardan, dünya vä axirätdä xoşbäxt olmağın yollarını göstärän insanlığın böyük mürşidi uca Peyğämbärimizä salavat vä salam göndäräräk ona hörmätimizi vä minnätdarlıq duyğularımızı täqdim etmäyimiz lazım deyildirmi?

Älbättä, lazımdır.

Mähz salavat vä salam ona olan hörmät vä sevgimizin gözäl bir ifadäsidir.

Peyğämbärimiz necä salavat vä salam göndäräcäyimizi dä bizä öyrätmişdir. Yaxınları peyğämbärimizdän soruşdu:

–Ya Räsulüllah! Sänä necä salavat gätiräcäyik?

Peyğämbärimiz dä bu salavatı-şärifäni söylämäyi ämr etdi:

Allahumme salli ala Muhammedin ve ezvacihi ve zürriyetihi kema salleyte ala İbrahim.

Ve barik ala Muhammedin ve ezvacihi ve zürriyetihi kema barekte ala İbrahim, inneke hamidun mecid.

Mänası: "Allahım! Mähämmädä, onun ailäsinä vä ümmätinä märhämät eylä. İbrahimä märhämät etdiyin kimi. Ya Räbb! Mähämmädä, onun ailäsinä vä ümmätinä bäräkät ehsan eylä. İbrahimä bäräkät ehsan etdiyin kimi. Şübhäsiz ki, Sän rähmätinlä mäşhursan, böyük käräm vä şäräf sahibisän."2

Ömründä än az bir däfä Peyğämbärimizä salavat vä salam gätirmäk färzdir. Bundan bağqa onun adı yad edildiyi zaman isä vacibdir. Ancaq bir yerdä bir däfädän artıq onun adı keçärsä, bir däfä salavat vä salam gätirmäk kifayätdir. Bununla yanaşı, onun adı här çäkildikdä dä salavat vä salam gätirmäk daha yaxşıdır.

Peyğämbärimizä salavat vä salam aşağıdakı cümlä ilä yerinä yetirilmälidir:

"Allahümme salli ala Muhammedin vesellim. Allahım! Mähämmädi öz rähmätinlä täbrik et vä onu salamat eylä."

Bir şäxs Quran oxuyarkän Peyğämbärimizin adını eşidärsä, salavat vä salam göndärmäsi lazım deyildir. O, Quran oxumağı bitirdikdän sonra, salavat vä salam göndärärsä yaxşıdır.3

Peyğämbärimizin salavat vä salam haqqındakı mübaräk sözläri aşağıda verilmişdir:

"Qiyamät günü insanlardan mänä än yaxın olanları mänä än çox salavat gätiränlärdir."4

"Kim mänä salavat gätirsä, Allah-Taala o şäxsi on qatı bağışlayar."5

"Siz mänim qäbrimi bayram yerinä döndärmäyin. Mänä salavat gätirin. Çünki harda olursunuz olun, göndärdiyiniz salavat vä salamlar mänä çatır."6

"Häftänin günlärinin içindä än fäzilätlisi Cümä günüdür. Cümä günü mänä daha çox salavat gätirin. Çünki sizin salavat vä salamlarınız mäläklär vasitäsilä mänä çatdırılır."7

Peyğämbärimiz salavat vä vä salam göndärmäyänlärlä älaqädar olaraq belä bir xäbärdarlıq etmişdir:

"Än xäsis adam yanında mänim adım deyil-diyi halda, salavat vä salam gätirmäyändir."8



GÜNAHLARDAN TÄMİZLÄNMÄYİN YOLU



TÖVBÄ



Tövbä günah vä çirkin olan şeylärdän üz döndärib, yaxşı vä gözäl olan şeylärä doğru yola geri qayıtmaqdır. İstiğfar günahın pisliyini görüb, ondan üz çevirmäk vä Allahdan äfv dilämäkdir.

Peyğämbärlär günah işlämäzlär. Onlar günah işlämäkdän mühafizä edilmişdir. Peyğämbärlärin xaricindäki insanlar isä az vä ya çox däräcädä sähvä yol verä bilär, günah işläyärlär. Günah işläyän bir insan Allahın qarşısında cavabdehdir vä äzab çäkmäyä layiqdir. Här xästäliyin bir älacı olduğu kimi, günahlardan tämizlänmäyin dä älacı tövbä etmäk, öz günahlarının bağışlanmasını istämäkdir.

Allah-Taala öz qullarını tövbä etmäyä çağıraraq belä buyurur: "Ey Möminlär! Hamınız Allaha tövbä edin ki, bälkä, nicat tapasınız!"1

Bu ayädä möminläri tövbä etmäyä çağıran Böyük Allah başqa bir ayädä dä qullarının tövbälärini qäbul edib onları bağışlayacağını bildirir. Allah-Taala belä buyurur: "Bändälärinin tövbäsini qäbul edän, günahlarını bağışlayan vä sizin nä etdiyinizi bilän Odur."2

Märhämäti sonsuz vä bağışlaması çox olan Räbbimiz günahlardan tövbä edäräk äfv diläyän qullarını sevdiyinin dä müjdäsini verir: "Allah tövbä edänläri, tämiz vä pak olanları sevär!"3

Allah-Taalanın öz bändäsinin tövbä etmäsindän necä razı qaldığını Peyğämbärimiz bir misal veräräk belä izah edir:

"Allah, öz qulu tövbä etdiyi zaman, aşağıdakı adamın sevindiyindän daha çox sevinir: çölün ortasında yol gedän bir adam azuqäsini vä suyunu däväsinin üstünä yüklämişdir. O, tählükäli bir yerdä dayanır vä başını yerä qoyaraq yatır. Oyandığı vaxt başa düşür ki, däväsi gedib. O, öz däväsini axtarmağa başlayır. İstidän vä susuzluqdan tamamilä äldän düşür. Öz-özünä heç olmasa köhnä yerimä qayıdım deyir vä oraya gedäräk bir az yatır. Oyandığı vaxt başını qaldırıb däväsini öz yanında görür".4

Çölün ortasında här şeyini itirib istidän vä susuzluqdan äzab çäkän bir adamın bütün ümidini itirdiyi bir anda täzädän öz däväsini, azuqäsini vä suyunu äldä etdiyi zaman hiss edäcäyi sevinci bir fikirläşin!

Allah mähz öz qulunun tövbä etmäsindän bu insanın sevindiyindän daha çox sevinir.

Paslanmış bir güzgü kimi günah läkäläri ilä örtülmüş bir üräk häqiqätläri görmäz, doğrunu tapa bilmäz. İbadätdän häzz almaz. Pislik etmäkdän zövq alar. Qälb bu läkälärdän tövbä vä istiğfar etmäklä yaxa qurtara bilär.

Peyğämbärimiz belä buyurur: "Qul sähv edincä qälbindä qara bir läkä meydana gälir. Ägär tövbä edärsä, qälbi tämizlänär. Günah işlämäyä davam edärsä, läkä böyüyär vä bütün qälbi örtär."5

İnsan qäsdän vä ya bilmädän günah işläyä bilär. Ancaq günah işlämäyä davam etmämäli, tövbä edäräk günah kirindän tämizlänmäyä çalışmalıdır. Bir paltar üst-üstä kirlänib uzun müddät belä qalınca onun yuyulub-tämizlänmäsi asan olmur. Tövbänin gecikmäsi dä günahlardan tämizlänmäyi çätinläşdirär. Buna görä dä günah işläyän bir insan vaxt itirmädän tövbä etmälidir. Belä edärsä, Allah onun tövbäsini qäbul edär, günahlarını bağılşayar vä beläliklä qul günahlarından tämizlänmiş olar. Qurani-Kärimdä belä buyurulur:

"Allah yanında yalnız o käslärin tövbäsi qäbul olunar ki, onlar nadanlıq ucundan pis bir iş gördükdän sonra därhal tövbä edärlär. Allah belälärinin tövbäsini qäbul edär! Häqiqätän, Allah här şeyi biländir vä hikmät sahibidir!"6

Peyğämbärimiz belä buyurur:

"Ey insanlar! Allaha tövbä vä istiğfar edin. Män gündä yüz däfä tövbä ediräm."7

Alämlärä rähmät olaraq göndärilän Peyğämbärimizin günahsız olduğu halda, bu qädär çox tövbä vä istiğfar etmäsi bizä tövbänin ähämiyyätini göstärir. Tövbä ölüm älamätlärinin ortaya çıxmasından ävväl edilärsä mäqbul olar. Yaşamaqdan ümid käsildikdän sonra, yäni son näfäsdäki tövbänin qäbul edilmä ehtimalı vardır, ancaq qäti deyildir. Çünki bu barädä ilahi bir väd yoxdur.

Nä zaman, harada vä necä öläcäyimizi bilmädiyimiz üçün, günah işlädiyimiz vaxt därhal peşman olub tövbä etmäli vä günahlarımızın bağışlanmasını märhämäti böyük vä bağışlaması çox olan Räbbimizdän istämäliyik.



Tövbänin qäbul olunmasının şärtläri

Tövbänin qäbul olunmasının bir sıra şärtläri vardır. Bir günah Allaha qarşı işlänmişdirsä vä bunda qulun haqqı yoxdursa, o zaman bu günahdan tövbä etmäyin üç şärti vardır:

1. Günahı işlämämäk (yäni elädiyi pis işi därhal tärk etmäk)

2. İşlädiyi günaha görä peşman olmaq

3. Bir daha günah işlämämäyi qärara almaq

Äğär işlänän günah bir insanın haqqı ilä älaqädardırsa, o zaman tövbänin bunlara älavä olaraq bir şärti dä vardır. O da haqq sahibinä haqqını ödämäk vä onunla halallaşmaqdır.

Qälbimizi qaraldan vä bizi yolumuzdan azdıran günah işlämä värdişindän qurtulmağın çaräsi yuxarıda bähs etdiyimiz şärtläri yerinä yetirmäklä tövbä vä istiğfar etmäkdir. Böyük Yaradanımıza üz tutaraq tövbä vä istiğfar etmäklä, Onun märhämät qapısını döymäyä davam edänlärin häm günahları bağışlanar, häm dä onlar bir çox ilahi nemätä nail olar.

Peyğämbärimiz belä buyurur:

"Kim istiğfar etmäyä davam edärsä, Allah onun här sıxıntıdan çıxması, här hansı bir üzüntüdän xilas olması üçün bir qurtuluş yolu açar, ona heç gözlämädiyi bir yerdän ruzi verär."8



Tövbä namazı

Tövbä ciddi bir işdir. Tövbä häm Allahdan äfv dilämäk, häm dä bir daha günah işlämäyäcäyinä dair Ona söz vermäk demäkdir. Şäriätä görä, günah işläyän birinin işlädiyi günahdan tövbä etmäk üçün dästämaz alıb iki rükät namaz qılması lazımdır. Namazını qıldıqdan sonra tövbä edib, günahlarının bağışlanmasını Allahdan istäyir.

Tövbä vä istiğfar dualarının başı vä än fäzilätlisi Peyğämbärimizin bildirdiyi "Seyyidül-İstiğfar" duasıdır.

"Seyyidül-İstiğfar" budur:

Okunuşu: "Allahümme ente rabbi la ilahe illa ente halakteni ve ene abdüke ve ene ala ahdike ve va’dike mesteta’tü euzü bike min şerri ma sane’tü ebuu leke bini’metike aleyye ve ebuu bizenbi fağfirli feinnehu la yeğfirü’z-zünube illa ente."

Mänası: "Allahım! Sän Räbbimsän, Sändän başqa Tanrı yoxdur; mäni sän yaratdın, män sänin qulunam, gücüm çatdığı qädär äzäldä sänä verdiyim ähd vä vädä sadiqäm. Allahım, işlädiyim qüsurların pisliyindän sänä sığınıram. Mänä verdiyin nemätläri etiraf ediräm. Günahımı da etiraf ediräm. Günahlarımı bağışla, çünki günahları ancaq sän bağışlayarsan."

Peyğämbärimiz bu dua baräsindä belä buyurur:

"Kim ki, savab vä fäzilätinä inanaraq bu duanı gündüz oxuyub o gün axşam olmadan ävväl ölärsä, o şäxs cännät ählindän biridir. (Cännätä gedänlärdän biridir) Kim ki, savab vä fäzilätinä inanaraq bu duanı gecä oxuyub sähär olmadan ölärsä, o şäxs dä cännät ählindän biridir.9

Peyğämbärimiz bizä öyrätmäk üçün bu duanı da oxuyardı:

"Allahım! Xatalarımı, cahilliyimä görä mänim üzümdän meydana gälän günahlarımı, här şeydä israfımı vä bändän daha yaxşı bildiyin qüsurlarımı bağışla.

Allahım! Zarafatımı, ciddi halımı vä bilä-bilä etdiyim günahlarımı bağışla. Etiraf ediräm ki, bu qüsurların hamısı mändä vardır.

Allahım! Ävvälcä işlädiyim vä bundan sonra işläyäcäyimi hesab etdiyim, gizli vä aşkar etdiyim vä bändän daha yaxşı bildiyin günahlarımı başığla. İrälilädän dä, gerilädän dä Sänsän. Sänin här şeyä gücün çatar."10



Allahın märhämätindän ümid käsilmäz

İmanın äsaslarına inandığı halda, här hansı bir säbäbä görä biläräk vä ya bilmäyäräkdän günah işlämiş olan bir şäxs üçün än tählükäli väziyyät günahlarının bağışlanılmayacağını zänn edäräk Allahın märhämätindän ümidini käsmäsidir. Ancaq räbbimizin märhämäti çox böyükdür. Ümidsizliyä düşmäk üçün heç bir säbäb yoxdur. Mömin daima ümidli olmalıdır. Uca Räbbimiz Qurani-Kärimdä märhämätindän ümidimizi käsmämäyimiz baräsindä bizä xäbärdarlıq edir.

Häm xäbärdarlıq, häm dä möminlär üçün müjdä olan ayänin mänası belädir:

"Ey Mähämmäd! Mänim adımdan qullarıma de ki: "Ey mänim özlärinä zülm etmäkdä häddi aşmış bändälärim! Allahın rähmindän ümidsiz olmayın. Allah bütün günahları bağışlayar. Häqiqätän, o, bağışlayan vä rähm edändir!"11

Unutmamaq lazımdır ki, Allahın märhämätindän ümidi käsmäk nä qädär yanlışdırsa, Allahın cäzalandırmasından da ämin olmaq bir o qädär doğru deyil. Buna görä dä mömin Allahın ämrläri vä qadağan etdikläri qarşısında öz mäsuliyyätini bilmäli vä väzifälärini yerinä yetirmäyä çalışmalıdır.

Uca Allah belä buyurur:

"(Ey Mähämmäd!) Qullarıma xäbär ver ki, män häqiqätän bağışlayan vä rähm edänäm!" "Eyni zamanda äzabım da çox şiddätli äzabdır!"12 Bu ayälärdäki xäbärdarlığı daima yadımızda saxlamalıyıq.

* Aliyyu’l-Kaari, Şerhu Ayni’l-İlm, C. 1, S. 179.

1 Keşfü’l-Hafa, C. 2, S. 222.

2 Alusi, Ruhu’l-Meani, C. 2, S. 19.

3 Bakara Suräsi, 152.

4 M. Hamdi Yazır, Hak Dini Kur’an Dili, C. 1, S. 541.

5 Ahzab Suräsi, 41.

6 Mirkatu´l-Mefatih, Şerhu Mişkati’l-Mesabih, C. 3, S. 3.

7 Alusi, Ruhu’l-Meani, C. 8, S. 42.

8 Mirkatü´l-Mefatih, Şerhu Mişkati’l-Mesabih, C. 3, S. 12.

9 Araf Suräsi, 205.

10 Tecrid-i Sarih, Tärcümäsi vä Şärhi, C. 8, S. 366.

11 Fetava el-Hindiyye, C. 5, S. 315.

12 Ra´d suräsi, 28.

13 İbn-i Kayyım, El-Vabilu’s-Sayyib, S. 91.

14 Mirkatü´l-Mefatih Şerhu Mişkati’l-Mesabih, C. 3, S. 2, Nevevi, El-Ezkar, S. 95.

15 Tirmizi, Fezailu’l-Kur´an, 16.

16 Müsned, C. 3, S. 207.

17 Yenä orada, C. 3, S. 359.

18 Buhari, Eyman, 19; Müslim, Edeb, 12.

19 Et-Tergib ve’t-Terhib, C. 2, S. 435.

20 Salih-i Buharinin son hädisidir.

21 Et-Tac, C.5 , S. 87.

1 Ahzab Suräsi, 56.

2 Buhari, Ehadisu’l-Enbiya.

3 Fetava el-Hindiyye, C. 5, S. 314.

4 Tirmizi, Vitr, 21.

5 Müslim, Salat :11, Müsned, C. 3, S. 102.

6 Ebu Davud, Menasık, 96; Müsned, C. 2, S. 367.

7 Ebu Davud, Vitr, 26; Nesei, Cuma, 5.

8 Tirmizi, Daavet, 100.

1 Nur, 31.

2 Şura, 25.

3 Bakara, 222.

4 Buhari, Daavat, 4; Müslim, Tevbe, 3.

5 İbn-i Mace, Zühd, 39.

6 Nisa Suräsi, 17.

7 Buhari, Daavat, 3.

8 Ebu Davut, 26; İbn-i Mace, Edeb, 57.

9 Buhari, Daavat, 3.

10 Buhari, Daavat, 61; Müsned, C. 2, S. 174.

11 Zümer Suräsi, 53.

12 Hicr Suräsi, 501.

Beğeniler: 0
Favoriler: 0
İzlenmeler: 5133
favori
like
share
Anka Tarih: 27.07.2009 17:30
üregine sagliq..
ve.. hamısına möhkem bir Amin..